Vaikka 83 prosenttia suomalaisista antaisi suostumuksensa elinluovutukseen, vain 20 prosenttia kertoo suostumuksestaan elinluovutuskortilla. Joka vuosi kymmeniä ihmisiä kuolee odottaessaan sopivaa siirrännäistä.
Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sirpa Aalto kertoo, että lain mukaan vainajan elimiä voidaan käyttää elinsiirtoihin, jos hän ei ole eläessään sitä vastustanut. Käytännössä siirto kuitenkin tehdään vain silloin, kun vainajan halu siirtoon tiedetään tai jos omaiset suostuvat siihen.
"Elinluovutuskortin täyttö pysäyttää ajattelemaan asiaa. Paitsi että kortti on syytä pitää mukana kaikkialla, on tärkeää kertoa suostumuksestaan elinluovutukseen läheisilleen", Aalto tähdentää.
Luovutuskortteja apteekeista
Suostumus elinluovutukseen voidaan kirjata myös muutaman vuoden päästä käyttöön otettavaan sähköiseen sairauskertomukseen.
Elinluovutuskortteja on saatavilla esimerkiksi apteekeissa. Kortin täyttäneitä ei rekisteröidä. Arviolta vuonna 2010 käyttöön otettavissa sähköisissä sairauskertomuksissa on mahdollista kertoa suostumuksena elinluovutukseen.
Yhdeksän kymmenestä suomalaista olisi valmis ottamaan vastaan siirtoelimen, jos sairauden hoito edellyttäisi sitä. Halukkuus siirtoon vähenee vanhemmissa ikäryhmissä.
Elintavat usein syynä
Aallon mielestä pitäisi ottaa yleisesti pohdittavaksi, voitaisiinko elinsiirtojen kynnystä laskea eli vetää rajaa lain mukaan. Tällöin siirron esteenä olisi vain vainajan eläessään kertoma elinsiirron kielto.
"Siirrännäisistä on koko ajan pulaa. Kuluvan vuoden alku on ollut huonompi kuin viime vuosi. Esimerkiksi uutta munuaista odottaa parhaillaan lähes 300 suomalaista."
Sopivia luovuttajia etsitään tarvittaessa Pohjoismaiden laajuisesti. Suomessa munuaisen niin sanotut omaissiirrot ovat vielä harvinaisia.
"Omaissiirrossa potilaan lähisukulainen luovuttaa toisen munuaisensa. Aina ei sopivaa siirrettä löydetä näin, mutta tästäkin vaihtoehdosta pitäisi keskustella nykyistä enemmän", Aalto toivoo.
Munuaissiirtojen tarve kasvaa nopeasti aikuistyypin diabeteksen lisääntyessä. Myös maksan sairaudet yleistyvät, ja usein syynä ovat epäterveelliset elintavat.
Rasvamaksa on jo jopa joka neljännellä aikuisella suomalaisella. Yleisin syy siihen on ylipaino ja erityisesti vyötärölihavuus, mutta myös runsas alkoholin käyttö.
Maksa voi toipua
"Surullista on, että vakavaa maksasairautta potevista suuri osa on monisairaita, joille ei voida tehdä maksansiirtoa, vaikka sopiva luovuttaja löydettäisiinkin", Sirpa Aalto kertoo.
Rasvamaksan parasta hoitoa ovat painon pudotus ja alkoholin välttäminen. Kun ihminen laihtuu, maksatulehduksen ja kirroosin vaara väistyy ja maksa toipuu.
Professori, ylilääkäri Krister Höckerstedt Hyksin kirurgisesta sairaalasta kertoo, että maksansiirtojen tarve on kasvanut nopeasti noin 50 prosentilla.
"Suomessa tehdään vuosittain noin 50 maksansiirtoa. Tarve olisi 70. Muissa pohjoismaissa siirtoja tehdään väestömäärään nähden enemmän", Höckerstedt toteaa.