Suomi tarvitsee lähimmän 20 vuoden aikana ainakin 100 000 maahanmuuttajaa töihin.
Sekään ei riitä täyttämään sitä työvoima-aukkoa, mikä syntyy kun yhä useampi suomalainen on eläkkeellä ja yhä harvempi suomalainen töissä.
Lisäksi työelämän ulkopuolella olevien suomalaisten joukosta eli työvoimareservistä pitää löytää 300 000 halukasta töihin.
Taustalla ovat kylmät luvut, joiden yli eikä ympäri ei päästä, sillä vuonna 2030 työelämään tulevat ovat jo syntyneet. Jos urakassa onnistutaan, Suomi elää ja voi jatkossakin kutsua itseään hyvinvointivaltioksi.
Työuraa venytettävä
Tosiasia on, että Suomen 20-64-vuotias väestö, työikäinen väestö, vähenee 2007-2030 välisenä aikana ilman maahanmuuttoa noin 420 000 hengellä.
"Haaste on erittäin kova ja luvut hurjia. Me selviämme siitä, kun kaikkien suomalaisten työuria saadaan pidemmäksi alusta, keskeltä ja lopusta. Lisäksi meidän pitää tehdä työmme nykyistä tuottavammin", painottaa hallituksen politiikkaohjelman johtaja Rauno Vanhanen.
Vanhanen johtaa työ- ja elinkeinoministeriössä Työ, yrittäminen ja työelämä -politiikkaohjelmaa. Ohjelman kunnianhimoinen tavoite on, että työvoimaa, tarkemmin sanottuna tehtyjä työtunteja on pakko saada lisää, jotta suomalaisten ei tarvitsisi tinkiä hyvinvoinnistaan.
Työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) poimi vuosi sitten kesällä Vanhasen vetämään yhtä ministeriönsä vaativinta ohjelmaa.
Pesti kestää niin kauan kuin velipoika Matti Vanhasen (kesk.) hallitus istuu vallassa eli näillä näkymin kevääseen 2011.
Kaikki halukkaat töihin
Vanhanen viittaa selvitysmies Mika Vuorelan tekemiin laskelmiin, joiden mukaan neljännesmiljoonan työkyvyttömyyseläkkeellä olevan suomalaisen joukosta eli "keskijoukosta" noin 30 000 olisi valmis tulemaan takaisin työelämään, esimerkiksi osa-aikatyön pariin.
Alkupäässä eli nuorten joukossa on myös reserviä, jota yleisesti kutsutaan pudokkaiksi. He ovat niitä nuoria, jotka eivät ole onnistuneet saamaan koulutuspaikkaa, työtä tai joilla opinnot jäävät kesken. Arviot joukon suuruudesta vaihtelevat 10 000:sta jopa 100 000:een. Tilastokeskus arvioi pudokkaiden määräksi noin 14 000.
Kädentaitoja lisää
"Kaikki nuoret eivät pysy koulutusjärjestelmässä mukana. Samoin loikka suoraan työelämään voi olla liian pitkä. Käytännön, kädentaitojen koulutusta pitäisi olla enemmän. Yhteiskunta voisi rakentaa nuorille vielä enemmän siltoja työelämään", sanoo Vanhanen.
Hän pohtii, miten esimerkiksi asevelvollisuusaikaa voitaisiin käyttää nykyistä paremmin hyväksi. Armeijan käy lähes koko miespuolinen ikäluokka ja siellä tiedetään, mikä on pudokkaiden elämäntilanne. "Yhteiskunnan kannattaa sijoittaa rahaa näihin nuoriin heidän työuransa alussa, sillä muuten se voi tulla hyvin kalliiksi."
Ilonaihettakin työrintamalla on, sillä ikääntyneiden suomalaisten työelämään osallistuminen on noussut parin viime vuoden aikana. Yli 55-vuotiaita on virrannut takaisin työelämään suhteellisesti eniten EU-maista.