Washington/Berliini Yhdysvaltain puolustusministeriö on käynnistänyt tarjouskilpailun kaikkiaan 18,6 miljardin dollarin (15,2 miljardin euron) arvoisista Irakin jälleenrakennushankkeista. Jaossa olevat 26 hanketta vaihtelevat Irakin armeijan varustamisesta maan terveyspalvelujen kehittämiseen.
Varapuolustusministeri Paul Wolfowitzin julkistama muistio sisältää myös listan maista, joiden yritykset saavat osallistua kilpailuun. Yhdysvaltain johtamassa liittoumassa tavalla tai toisella mukana olevien 63 maan listalla ovat muiden muassa Baltian maat, Norja ja Tanska.
Suomi ja Ruotsi puuttuvat listalta, samoin kuin Ranska, Saksa ja Venäjä.
Wolfowitzin mukaan tarjouskilpailuun pääsevät maat on valittu kansalliseen turvallisuuteen liittyvien syiden nojalla. Yhdysvaltain kongressissa on talvesta lähtien vaadittu, etteivät Irakin sotaa vastustaneiden maiden yritykset saa hyötyä amerikkalaisten veronmaksajien rahoittamista hankkeista.
Suomalaiset ja muut yritykset voivat kuitenkin toimia amerikkalaisten alihankkijoina. Kielto ei koske Madridin kokouksessa luvattua 13 miljardin dollarin (10,6 miljardin euron) suuruista kansainvälistä tukea Irakille.
Fischer ja Ivanov
vaativat mukaanpääsyä
Saksan viranomaiset ilmaisivat heti päätöksen tultua julki tyytymättömyytensä maan yritysten jäämiseen tarjouskilpailun ulkopuolelle. Saksan hallituksen mukaan menettely ei ole hyväksyttävä. Ulkoministeri Joschka Fischer sanoi myöhemmin keskiviikkona olevansa hämmästynyt päätöksestä ja haluavansa puhua asiasta vielä amerikkalaisten kanssa.
Venäjän ulkoministeri Igor Ivanov sanoi puolestaan Berliinissä, että kaikilla halukkailla mailla pitäisi olla oikeus osallistua Irakin jälleenrakennukseen. Ivanov ja Fischer tapasivat keskiviikkona Berliinissä.
Puolustusministeri Sergei Ivanovin mukaan Venäjällä ei syytä mitätöidä Irakin neuvostoaikaisia velkoja, joiden suuruus on noin kahdeksan miljardia dollaria (6,5 miljardia euroa). Yhdysvallat on painostanut Venäjää velkojen mitätöintiin.
Irakin velat ovat yhteensä noin 150 miljardia dollaria (122 miljardia euroa). Niistä suurin osa on velkaa Venäjälle, Ranskalle ja Japanille sekä arabimaille. Venäläiset öljy-yhtiöt ovat lisäksi tehneet miljardien dollarien arvoisia sopimuksia Irakin ex-diktaattorin Saddam Husseinin kanssa.
Ranska tutkii
kilpailusäädäntöä
Ranska aikoo puolestaan tutkia, onko sen yritysten sulkeminen kilpailun ulkopuolelle kansainvälisen kilpailulainsäädännön mukaista. Tutkinnassa aiotaan olla yhteistyössä eurooppalaisten liittolaisten kanssa.
EU:n komissio antoi keskiviikkona tukensa Ranskan vaatimuksille. Komissio ilmoitti tutkivansa vastaako Yhdysvaltain päätös tarjouskilpailun osanottajamaista kansainvälisiä kauppasääntöjä ja niitä velvoitteita, joihin maa on sitoutunut WTO:n jäsenenä.
Valkoisen talon edustaja torjui Saksan, Venäjän ja Ranskan arvostelun keskiviikkona. Tiedottaja Scott McClellanin mukaan on täysin tarkoituksenmukaista ja perusteltua pitää Irakin sodan vastustajat tarjouskilpailun ulkopuolella.
McClellan perusteli tarkoituksenmukaisuutta veronmaksajien varojen käytöllä. 18,6 miljardia dollaria on varattu irakilaisia, amerikkalaisia ja liittoumakumppaneita varten, McClellan sanoi.
Valkoinen talo ilmoitti kuitenkin keskiviikkoiltana, että tarjouskilpailun ehdot voivat muuttua, jos liittoumaan tulee mukaan uusia maita.