Mainos: Anna lah­jak­si pai­kal­li­sym­mär­rys­tä. Tutustu Kalevan joulun ti­laus­tar­jouk­siin klik­kaa­mal­la tästä.

270 va­lit­si­ja­mies­tä tar­vi­taan va­lin­taan

Yhdysvaltain presidentinvaalien vaalijärjestelmä on monimutkainen. Se on myös yksi syy alhaiseen äänestysprosenttiin. Neljä vuotta sitten 51 prosenttia amerikkalaisista äänioikeutetuista äänesti presidentinvaaleissa.

Yhdysvaltain presidentinvaalien vaalijärjestelmä on monimutkainen. Se on myös yksi syy alhaiseen äänestysprosenttiin. Neljä vuotta sitten 51 prosenttia amerikkalaisista äänioikeutetuista äänesti presidentinvaaleissa.

Presidentinvaali ei ole Yhdysvalloissa suora kansanvaali, vaan presidentin valitsee valitsijamiesten kollegio, "electoral college", jossa on 538 jäsentä. Sadan senaattorin lisäksi siihen tulee 438 vaaleilla valittua valitsijamiestä.

Tullakseen valituksi Yhdysvaltain presidentti tarvitsee siis vähintään 270 valitsijamiehen äänen.

Jos syntyy tasapeli eli pääpuolueiden ehdokkaat saavat kumpikin 269 ääntä tai kumpikaan ei saa enemmistöä, siirtyy valinta kongressin edustajainhuoneelle. Siellä äänestetään osavaltioittain ja valituksi tulee se ehdokas, joka saa vähintään 26 osavaltion edustajien kannatuksen. Vain kerran, vuonna 1824, valinta siirtyi edustajainhuoneelle.

Varapresidentin valitsee kuitenkin 100-jäseninen senaatti. Teoriassa siis presidentti ja varapresidentti voisivat olla eri puolueista.



Suurten osavaltioiden
ylivalta estettiin


Yhdysvaltain presidentti on valittu samalla tavalla yli 200 vuotta. Epäsuora valintatapa otettiin käyttöön, jotta voitiin estää suurten osavaltioiden ylivalta. Yhdysvaltain perustuslait isät arvelivat, että suorassa vaalissa valituksi tulisi aina jonkun suuren osavaltion kasvatti.

Suurin piirtein samalla tavoin vastustetaan tänäänkin suoraa kansanvaalia. Nykyjärjestelmän kannattajat sanovat, että suorassa kansanvaalissa kampanjointi keskittyisi suuriin osavaltioihin ja harvaan asutut osavaltiot unohdettaisiin.

Nyt kampanjointi sitä vastoin keskittyy muutamaan harvaan avainvaltioon, joissa pääehdokkaiden kannatusluvut ovat kuta kuinkin tasoissa. Tämänkertaisten vaalien loppusuoralla näitä "swing states"-osavaltioita oli noin kymmenen. Niissä on jaossa vähän yli sata valitsijamiestä.



Florida taas
huomion kohteena


Yhdysvaltain vaalijärjestelmän kummallisuuksiin kuuluu se, että kussakin osavaltiossa eniten ääniä saanut ehdokas saa itselleen osavaltion kaikki valitsijamiehet. Ainoastaan pienissä Mainen ja Nebraskan osavaltioissa valitsijamiehet voidaan jakaa useamman ehdokkaan kesken.

Neljä vuotta sitten demokraattien ehdokas Al Gore sai koko maassa noin puoli miljoonaa ääntä enemmän kuin republikaanien ehdokas George W. Bush, mutta Bush voitti pitkän kiistan jälkeen Floridan ja sitä myötä viisi valitsijamiestä enemmän. Yhdysvaltain historiassa kaksi kertaa aikaisemminkin vähemmän ääniä saanut ehdokas on tullut valituksi presidentiksi.

Osavaltion valitsijamiesten määrä riippuu väkimäärästä. Väkirikkaimmalla Kalifornialla on 55, Texasilla 34 ja Floridalla 27 valitsijamiestä. Pienimmilläkin kuten Alaskalla, Vermontilla ja Montanalla on kolme. Neljän vuoden takaisista vaaleista 18 osavaltion valitsijamiesmäärä on muuttunut.

Florida on tälläkin kertaa huomion kohteena. Muita väkirikkaita avainvaltioita ovat Pennsylvania ja Ohio.



Rekisteröityminen
alentaa vilkkautta


Valitsijamiehet ovat periaatteessa vapaita äänestämään ketä tahansa joulukuun puolivälissä, jolloin presidentin nimi lopullisesti ratkeaa kollegion kokoontuessa. Olisi kuitenkin ennenkuulumatonta, jos valitsijamies äänestäisi jotain muuta kuin oman puolueensa presidenttiehdokasta.

Yhdysvaltain presidentinvaalien äänestysvilkkaus on viime vaaleissa kieppunut 50 prosentin pinnassa.

Keskeisin syy alhaiseen äänestysprosenttiin on ennakkorekisteröitymispakko. Se luotiin aikanaan estämään kouluja käymättömien ja värillisten pääsy äänestyspaikoille. Tänä päivänä rekisteröityminen on helppoa, mutta sen arvellaan pudottavan silti äänestysprosenttia tuntuvasti.

Myös postiäänestämisen hankaluus, arkipäivä äänestyspäivänä ja jomman kumman puolueen ylivoima omassa osavaltiossa pudottavat äänestysprosenttia. Sunnuntai ei aikanaan kelvannut uskonnollisista syistä äänestyspäiväksi.