-- Oi kuusipuu, oi kuusipuu, professori Lemmetyinen hyräilee. Julle ja Matias tuijottavat professoria pää kallellaan. Jouluäreä herra on ilmiselvästi pehmenemässä. Selityskin löytyy.
-- No niin pojat, minäpäs lähden tästä hakemaan kuusta sisään. Tulehan Julle kantoavuksi, professori kehottaa.
Julle ja professori tuovat kuusen sisälle ja vievät sen suoraan kylpyhuoneeseen. Professori sahaa kuusen tyvestä pienen kiekon irti: -- Kuusi saa uuden imupinnan.
Sitten professori asettaa puun huolellisesti vesiämpäriin juomaan ja vielä suihkuttaa neulaset kylmällä vedellä. -- Illalla voimme sitten koristella puun.
Julle ei millään malttaisi odottaa iltaan saakka. Hän käy vähän väliä kurkkimassa kylpyhuoneessa ja nuuhkimassa havuntuoksua. Lopulta illansuussa professori armahtaa pikkupingviiniä ja päättää, että kuusi on ollut tasaantumassa tarpeeksi kauan.
Kuusi asetetaan huolellisesti jalkaan, ja rouva livauttaa vesiastiaan vielä sokeripalan, jotta kuusi jaksaa pitää neulasensa pyhien yli. Professori on tällä välin hakenut koristelaatikot ullakolta. Kun ne avataan, Julle menee aivan sekaisin. Se kieppuu ja poukkoilee innosta, kun esille tupsahtaa kultaisia köynnöksiä, punaisia palloja ja hopeatähtiä. Matias syöksyy karkuun hopealamee hännästään roikkuen.
Kilinän ja helinän jälkeen kuusi on valmis ja kynttilät sytytetään. -- Vau, ihastelevat kaikki.