Porvoolaissyntyinen Albert Edelfelt (1854-1905) on tunnetuimpia ja kansainvälisimpiä suomalaisia taidemaalareita. Hänen teoksensa ovat kansallisgalleriamme Ateneumin "peruskuvia". Taiteilijan kansainvälistä arvostusta osoittavat muun muassa Edelfeltin muotokuvat Euroopan kuningas- ja keisariperheiden jäsenistä.
Monet Edelfeltin teoksista ovat jokamiehen tuttuja myös oppikirjojen kuvituksista, kuten esimerkiksi Kuningatar Blanka (1877), Luxembourgin puistossa (1887) ja Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä (1887).
Anna Kortelainen
tiedon kartuttajana
Edelfelt-kirjallisuus ja tutkimus on karttunut viime vuosina etenkin taidehistorioitsija Anna Kortelaisen ansioista. Hän teki väitöskirjansa Edelfeltistä, koosti mittavan teoksen taiteilijan kirjeistä äidilleen ja julkaisi matkapäiväkirjansa Edelfeltin pariisilaismaalauksen Virginie (1883) innoittamasta Virginie-mallin jäljityksestä. Uusimmissa Edelfelt-julkaisuissaan Kortelainen tuo hänen taiteeseensa lisää yhteiskunnallista ja psykologista perspektiiviä.
Kortelaisen kirja Puolivilli puutarha. Albert Edelfeltin Haikko on Albert Edelfelt -säätiön tilaustyö taiteilijan 150-juhlavuoden 2004 kunniaksi.
Kiilan kartanon
poika vuodelta 1854
Puolivilli puutarha esittelee Edelfeltin teokset, jotka liittyvät Porvooseen ja sen lähistöön. Taiteilija oli syntynyt Kiialan kartanossa ja hänen Suomen kesäateljeensa oli Haikossa.
Kirjan maalauksista lienevät tunnetuimpia Lapsen ruumissaatto (1879), Leikkiviä poikia rannalla (1884), Kristus ja Mataleena (1890) sekä monet kansankuvaukset. Edelfelt maalasi rannikon asukkaita ja kartanonväkeä aikansa realismin ja valoa täynnä olevan impressionismin hengessä.
Jälleen kerran Kortelainen luo pulppuavan polveilevalla tekstillään perusteellisen kokonaiskuvan Edelfeltin ajasta, paikasta ja taiteesta, rannikon yhteisöstä, sen monikerroksisesta rakenteesta ja juurista. Teksti ja teosesittely koostuvat Edelfelt-elämäkerraksi, jossa nyt painottuu Haikko. Kortelaisen sanoin se oli Edelfeltille "oli viaton ja pieni paratiisi, ehyt ja hallittu verrattuna Pariisin maailmalliseen, kirjavaan ja levottomaan aarreaittaan."
Kirja sisältää myös ilmeisen harvoin esillä olleita valokuvia Edelfeltin lapsuuden ja kesien ympäristöistä.
Kirjeiden kertomaa Marina Catanillakin
Taidehistorioitsija Marina Catanin teos taidemaalari Albert Edelfeltistä on tiivis kooste taiteilijan vaiheista ja tuotannosta. Teksti on paikoin kuin selkokieltä - ellei olisi painovirheitä. Pääosassa ovat Pariisi ja ytimekkäät teosesittelyt.
Myös Catani lainaa ja kommentoi Edelfeltin kirjeitä äidille, tosin varoen, etteivät ne ole samoja kuin Kortelaisen kirjeteoksessa. Kortelaisen kirjoihin Catani ei viittaa, ne kuuluvat vain kirjallisuusluetteloon, jonka otsikko on Oheislukemista.
Catanin kirjelainauksiin kuuluu mielenkiintoisesti Edelfeltin muutakin kirjeenvaihtoa, muun muassa Pariisin kansainvälisille kollegoille. Sillä Pariisissa Edelfelt liikkui sulavasti kansainvälisissä taiteen ja tieteen seurapiireissä sekä taiteilijana että organisoijana, neuvottelijana ja lukuisten asioiden diplomaattisena hoitajana.
Kirjeiden ympärille Catani luo pieniä henkilö- ja tuokiokuvia pariisilaisesta yhteisöstä taiteilijoineen, malleineen, imettäjineen ja tapainkuvauksineen. Faktan ja fiktion lomittuminen luo kuitenkin maaperää vihjailuille.
Monin paikoin Catanin kirjan kieli ja tyyli tuovat minimitassa mieleen amerikkalaisen Irving Stonen klassiset taiteilijaromaanit, joissa kirjailija itse kysyy ja vastaa intuitiivisesti.
Tutkijana Catani tekee johtopäätöksiä Virginie-myytistä. Ei voida todistaa, että Edelfelt olisi ollut Virginie-mallinsa lasten isä. Kritiikki myytin luonnista ei osoita niinkään Kortelaiseen kuin ensimmäisen Edelfelt-elämäkerran kirjoittajaan Bertel Hintzeen.
Taiteessa ja taiteilijoissa riittää materiaalia monenlaiseen kirjallisuuteen. Suomen taiteessa moninaisuus kukoistanee runsaimpana Helene Schjerfbeck -kirjallisuudessa.
Jutussa käsitellyt teokset:
Anna Kortelainen: Puolivilli puutarha. Albert Edelfeltin Haikko. Otava, Keuruu 2004. 157 sivua.
Marina Catani: Pariisi, kevään ja elämän tuoksu. Albert Edelfeltin elämäkerta. Gummerus, Ajatus Kirjat, Jyväskylä 2004. 240 sivua.