Metsähallituksen Itä-Lapin Sodankylän metsätiimi on käynnistänyt suursavotan Lokan tekojärven pohjoispuolella Kopsusjoen ja Luiron välisessä kairassa. Alueella katkotaan ja karsitaan kahden kuukauden aikana puuta kymmenellä hakkuukoneella. Rovaniemelle rautatien varteen puuta ajetaan seitsemällä rekalla.
Maaliskuun puoliväliin mennessä leimikoilta hakataan puuta noin 50 000 kuutiota eli 1 000 mottia päivässä. Päivittäin savotalta ajetaan puuta 20 rekkakuormaa, eli jokainen auto tekee 270 kilometrin päähän Rovaniemelle kolme reissua päivässä. Työntekijöitä savotalla on puolensataa.
Sodankylän metsätiimin tiimiesimies Matti Rautiainen kertoo, että Kopsusjoen ja Luiron välinen alue sijaitsee niin vaikeakulkuisten soiden takana, ettei sinne kannata mennä hakkaamaan kovin usein.
Edellisen kerran alueella hakattiin 1990-luvun puolivälin jälkeen.
"Kun kyse on harvoin hyödynnettävästä alueesta, niin sieltä otetaan kerralla pois lähes kaikki puu, mikä on metsänhoidollisesti tarpeen", hän perustelee suursavottaa.
Lokan tekojärven pohjoispuoliset metsävarat on päivitetty, ja nyt metsähallitus harventaa vuosikymmenten aikana tehtyjen hakkuiden synnyttämiä nuoria metsiä.
"Kymmenen lämmintä kesää vuosina 1997-2006 on lopulta kasvattanut nuoret metsät harvennuskelpoisiksi. Siemenpuiden alle on syntynyt taimia, joiden kasvu turvataan poistamalla vanhat emopuut viemästä kasvutilaa ja ravinteita", Rautiainen kertoo.
Lähinnä mäntykuitua
Savottaa varten metsähallitus tarkasti kairassa lähes 10 000 hehtaarin suuruisen alueen, missä hakkuita on noin 2 200 hehtaarin alueella.
Nuorten metsien harvennuksia on 45 prosentilla ja ylispuuhakkuita 43 prosentilla hakattavasta pinta-alasta. Luontaista uudistumista varten siemenpuuasentoon hakataan 12 prosenttia pinta-alasta. Maankäsittelyä leimikoissa ei tehdä. Valtaosa hakattavasta on mäntykuitupuuta. Tukkeja kertymästä on neljäsosa.
Edellisellä hakkuukerralla toistakymmentä vuotta sitten kairaan mentiin Lokan suunnalta Ponkusta, mutta puut kuljetettiin talvitietä pitkin Vuotson kautta Rovaniemelle. Myös tällä keralla puutavararekat liikennöivät Vuotson kautta.
"Sompiojärventiellä liikkuvien onkin huomioitava vilkas rekka- ja työmaaliikenne", Rautiainen muistuttaa.
Porot pois töiden tieltä
Savottaa varten metsähallitus on rakentanut Kopsusjoen yli väliaikaisen sillan, joka puretaan keväällä pois. Liikennöintiä varten metsähallitus on jäädyttänyt talviteitä ja aurannut vanhoja talvitienpohjia noin 70 kilometriä. Uutta talvitietä on pohjustettu noin 10 kilometriä.
Sodankylän tiimin korjuuesimies Pekka Rytisalo kertoo, että talviteiden tekeminen alkoi heti ensimmäisillä pakkasilla marraskuun puolivälin aikoihin.
"Aluksi tieuria ajettiin moottorikelkoilla, minkä jälkeen teille tuotiin mönkijät, telamaastoajoneuvo, traktorit ja lopulta aura-auto", hän sanoo.
Hakkuualue sijaitsee saamelaisten kotiseutualueella, joten töistä on sovittu Lapin paliskunnan kanssa. Puunkorjuun valmistelut aloitettiin vuodenvaihteessa sen jälkeen, kun paliskunnan porot oli haettu alueelta erotuksiin.
"Alue-ekologisessa suunnittelussa on huomioitu kaikki luonnonsuojelulliset kohteet", suunnittelija Annika Vaara kertoo.
Metsähallituksen Itä-Lapin alue on viiden kunnan alueelle sijoittuva noin 2 miljoonan hehtaarin suuruinen alue, minkä vuotuinen hakkuumäärä on 695 000 kuutiometriä. Lapissa hakattavasta puutavarasta noin puolet tulee talvikorjuukohteista. Sodankylän kunnan alueella metsähallitus tarjoaa työtä
140 henkilötyövuoden verran.