Lue lisää: Fred Kaplan:
1959. The Year
Everything Changed.
John Wiley & Sons 2009.
Vuosiluvuissa on taikaa. Tänä vuonna on muisteltu vuotta 1969, jolloin ihminen käveli kuun pinnalla ja nuoret kokoontuivat Woodstock-festivaaleille. Edellinen oli avaruuskilpailun huipentuma ja jälkimmäinen nuorisoliikkeen musiikillinen mielenilmaus.
Muitakin vuosia on nostettu esiin. Charles Darwinin juhlavuoden kunniaksi pitää mainita, että modernin biologisen maailmankuvan kantaukon syntymästä on kulunut 200 vuotta ja hänen pääteoksensa (Lajien synty) julkaisusta 150 vuotta.
Menneisyydestä etsitään hetkiä, jolloin kehitys kohti nykymallista maailmaa alkoi. Tällaisia tarinoita voi kutsua myyteiksi. Myyttihän ei tarkoita valhetta vaan yhteisön ylläpitämää tarinaa alkuajoista, jolloin jotain yhä tärkeäksi koettua saatettiin alulle.
Myytit tulevat aina vain lähemmäs nykyaikaa. Jos ne ennen kertoivat ammoisista ajoista, nyt ne liittyvät tiettyjen sukupolvien omiin kokemuksiin.
Amerikkalaisen Slate-verkkolehden kolumnisti Fred Kaplan on kirjoittanut teoksen nimeltä 1959. Alaotsikko kertoo tarkemmin, missä mennään: "Vuosi jolloin kaikki muuttui".
Vuosi 1959 oli mikrosirun ja tietokonevallankumouksen vuosi. Silloin keksittiin e-pilleri ja kisa avaruuden valloituksesta alkoi. Se oli myös Fidel Castron, Malcolm X:n, uuden journalismin, poptaiteen, free jazzin ja Motownin vuosi. Vuonna 1959 myös keksittiin sukupolvien välinen kuilu.
Kun ihminen alkaa peukaloida syntymän ihmettä, syöksyy avaruuteen, rikkoo taiteellisen ilmaisun vanhat säännöt ja aloittaa informaatioon perustuvan aikakauden, ollaan isojen asioiden äärellä. Kaplanin näkemyksiä voi varmasti moitiskella turhan amerikkalaisiksi. Suomessa elettiin toisella tavalla silloin kun rapakon takana vehkeiltiin monen alan vallankumousta. Mutta toisaalta: jos 1959 muutti Amerikkaa, se muutti hetken päästä myös muut. Ei 1900-lukua turhaan kutsuta Amerikan vuosisadaksi.