Puolustusvoimien pääsotaharjoitus Maanvyöry 09 sai torstaina konkreettisesti lisää väriä, kun 19 valtion tarkkailijat jalkautuivat Hyrynsalmelle omissa maastokuoseissaan. Mukana oli upseereita kaikista Suomen naapurimaista ja muun muassa Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta, Kanadasta ja Ranskasta.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön jäsenmaista tarkkailijoita lähetti Suomeen 19 maata. Perjantaina tarkkailuvierailu jatkuu Karjalan lennostossa Rissalassa, sunnuntaina vuorossa on merivoimien toimintaan tutustuminen Tammisaaressa.
Suomessa ei ole aikaisemmin toteutettu näin laajaa tarkkailutointa.
Majuri Hannu Kankaan mukaan vierailu on omiaan lisäämään eri maiden sotilaiden välistä luottamusta.
"On hyvä, kun opimme tuntemaan toisiamme. Hyvinkin tätä voi kutsua rauhantyöksi."
Ouluun lennätetyt vieraat saapuivat Hyrynsalmelle linja-autoilla. Siellä tutustumiskohteena oli reserviläisistä koostuva Kainuun maakuntakomppania. Komppanian päällikkö, reservin yliluutnantti Juha Huttunen Kajaanista sai vastailla monenlaisiin kysymyksiin.
Salainen sääskimyrkky
Sääskimyrkkyä kyselleille huitojille Huttunen paljasti, että tepsivää troppiakin kyllä on, mutta sitä ei sovi juoda harjoituksen aikana. Vieraille tehtiin tiettäväksi myös, että kumisaappaat ovat kesällä hieman kuumat, mutta maasto-oloissa kelpo sotajalkineet. "Eivätkä sääsket meitä häiritse. Ne ovat ilmavoimiemme reserviä", Huttunen nauratti vieraita.
Eversti Patrick Lupcin Belgiasta yhtyi isäntien näkemykseen siitä, että tarkkailuvierailut ovat omiaan lisäämään luottamusta.
"Rauhanturvatehtävissä monen maan sotilaat työskentelevat suomalaisten kanssa. On hyvä nähdä heidän toimintaansa myös täällä", ensimmäistä kertaa Suomessa vieraileva Lupcin sanoi.
Belgiassa armeijassa on vain palkattuja ammattisotilaita. Lupcin kertoi silti ymmärtävänsä yleisen asevelvollisuuden edut. "Siten saadaan aseisiin monen alan ammattilaisia", hän totesi.
Hernesoppaa yleisölle
Suomalaista sukujuurta olevan Ruotsin armeijan everstiluutnantti Laura Swaan Wreden mielestä yleinen asevelvollisuus toimii Suomessa hyvin.
"Se voisi toimia Ruotsissakin, mutta meillä kutsuttavien määrää on vähennetty poliittisin päätöksin. Voimme kyllä valita palvelukseen parhaat, mutta emme välttämättä motivoituneimpia henkilöitä", Wrede arveli.
Harjoituksen johtaja, kenraaliluutnantti Ilkka Aspara tähdentää, että Suomen sodan ajan puolustusvoimat koostuu yli 95-prosenttisesti reserviläisistä. Pääsotaharjoitus on tämän reservin harjoittamiseen luonteva ympäristö.
"Suuri harjoitus tarjoaa myös huomattavia synergiaetuja ja on kustannustehokas tapa harjoittaa puolustusjärjestelmän eri osatekijöitä. Samalla mitataan niin kotiutuvien varusmiesten kuin reserviläisten ja palkatun henkilökunnan suorituskykyä ja taitotasoa."
Yleisö voi tutustua harjoitukseen huomenna lauantaina Puolangan koulukeskuksessa kello 11--15.
Ohjelmassa on kalustoesittelyä ja toimintanäytöksiä.
Hernekeittoa jaetaan soppatykistä 700:lle ensimmäiselle nälkäiselle.