1700-luvun piika saattoi olla oman aikansa itsenäinen sinkkunainen, kertoo tuore väitöstutkimus. Avioton lapsikaan ei välttämättä ollut suuri ongelma.
Palvelukseen lähteminen oli monelle tilattomalle pakon sanelemaa. Toisaalta lähtö kotimökistä toi mahdollisuuden siirtyä palveluspaikasta toiseen sekä edetä vaativampiin tehtäviin ja paremmille palkoille. Kartanon emäntäpiika ei ollut kuka hyvänsä.
Moni piika myös säästi rahaa tulevaa avioitumistaan varten. Tilattomien keskuudessa ei ollut tavatonta, että noin 30-vuotias nainen meni naimisiin useita vuosia nuoremman miehen kanssa.
Aviottoman lapsen synnyttänyt nainen merkittiin kirkonkirjoissa maineensa menettäneeksi. Väittelijän mukaan näitä naisia ei kuitenkaan käytännön elämässä hyljeksitty, vaan he kuuluivat edelleen vahvasti sukuunsa ja kyläyhteisöönsä.
Tiina Miettisen väitöskirja tarkastettiin Tampereen yliopistossa tänään. Tutkimus on nimeltään Ihanteista irrallaan - Hämeen maaseudun nainen osana perhettä ja asiakirjoja 1600-luvun alusta 1800-luvun alkuun.
Väitöskirja sähköisenä osoitteessa http://acta.uta.fi.