Oululainen muslimi Niko Silvola, 26, on pukeutunut arabialaiseen pitkään paitaan ja rukouspäähineeseen, kun hän saapuu keskiviikko-iltana moskeijaan Oulun keskustassa. Irakilaissyntyinen Ali Hemin, 19, tulee mukaan haastattelutilanteeseen, sillä muslimimiehen ei ole soveliasta olla naisen kanssa kahdestaan samassa huoneessa.
Irakissa syntynyt Ali Hemin on asunut Suomessa puolitoista vuotta, ja hän on työharjoittelussa oululaisessa moskeijassa.
Iltakuudelta Silvolan ja Heminin edellisestä syömisestä ja juomisesta on kulunut noin viisitoista tuntia. Hemin kantaa eteeni taateleita ja omenamehua. Lasi on katettu vain minua varten. Miehet eivät koske edes mehuun, koska seuraavan kerran he saavat juoda vasta iltakahdeksan jälkeen, auringonlaskun jälkeisen rukouksen aikaan. Menossa on muslimien pyhä paastokuukausi, ramadan.
"Ei paastoaminen hirveän vaikeaa ole. Ensimmäisinä päivinä se oli vähän vaikeampaa, kun oli töitä, joita piti hoitaa. Olo on enemmän hyvä kuin huono paaston aikana", Silvola vakuuttaa.
Miehet eivät kiellä, etteikö heillä ehtisi tulla kovakin nälkä ja jano yli seitsemäntoista tunnin aikana. Heidän mukaan se kuuluu paastoon.
"Nälkä ja jano auttavat ajattelemaan niitä, jotka elävät nälissään eivätkä saa tarpeeksi ruokaa."
Miesten mielestä paaston tarkoituksena on myös puhdistua. "Eräs lääkäri kerran totesi, että ihmiselle on hyväksi paastota kerran vuodessa. Kyllä Jumala tietää, mikä meille on hyväksi", Hemin toteaa.
Ali Heminille paastonaika on Suomessa kolme tuntia pitempi kuin kotona Irakissa.
"Paasto on täällä Suomessa helpompi kuin Irakissa, koska täällä ei ole kuuma. Soitin juuri äidilleni Irakiin, ja hän kertoi, että siellä on tosi kuuma."
Ali Heminin kotona Irakissa paastoa viettävät äiti, isä ja pikkuveli.
Joka ilta Silvolan ja Heminin ensimmäinen suupala on taatelit. Sen jälkeen he syövät Heminin laittaman irakilaisen perinneaterian.
"Syömme yleensä moskeijassa, mutta joskus minua on kutsutaan muuallekin syömään", Silvola selvittää.
Miehet vakuuttavat, että illalla paaston päätyttyä ei ole tarkoitus ylensyödä.
"Yritämme olla syömättä liian tuhdisti. Syömme auringon laskun jälkeen ja yöllä voi syödä sitten uudestaan", Silvola sanoo.
Sekä Silvola että Hemin käyvät moskeijassa hyvin tiheään.
"Käyn noin neljästi vuorokaudessa", Silvola vakuuttelee. Hän lähtee kotoaan Tuirasta jopa aamun ensimmäiseen rukoukseen, noin kello kolme yöllä.
"Unia voi jatkaa rukouksen jälkeen", Silvola vastaa ihmettelyyn.
Tällä hetkellä työttömän Niko Silvolan ramadan on hänen neljäs, sillä Silvolan kääntymisestä muslimiksi on kulunut neljä vuotta. Hänen mielestään kaikki ihmiset ovat syntyessään uskovaisia, ja siksi hän kutsuu uskoon tuloaan palaamiseksi.
Niko Silvolan muslimiystävät kutsuvat häntä nimellä Daud eli Daavid.
Silvolan mukaan muslimina oleminen suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole vaikeaa.
"Toki jotkut ihmettelevät, koska he eivät tiedä islamin uskosta mitään. Myös televisio luo uskostamme monesti hassuja kuvia."
Raahesta kotoisin oleva mies kertoo luopuneensa kristinuskosta, koska siinä oli niin paljon ristiriitoja.
"Naapuri kertoi minulle islamin uskosta, ja tiesin hyvin pian, että se on oikea uskonto. Kaikki on tässä uskonnossa niin selkeää."