Professori ja rouva Lemmetyinen istuvat keittiön pöydän ääressä. Hiljaisuutta rikkoo vain kynän rapina paperille. Välillä rouva pysähtyy tuumaamaan kynänpää suussaan. Julle katselee pää kallellaan.
- 24, 25, 26. No niin, kaikki ovat tässä. Nyt voimme viedä joulukortit postiin. Tänään joulukortit voi vielä lähettää edullisemmalla hinnalla, ja ne ehtivät varmasti perille, professori selittää pingviinille.
- Tämä on mukava tapa muistaa ystäviä ja sukulaisia. Minä ripustan kaikki tulleet kortit tuohon nauhaan pyykkipojalla, niitä on sitten kiva siitä katsoa. Täällä Suomessa me olemmekin ihan joulukorttihulluja, joka vuosi lähetetään 50 miljoonaa joulukorttia, rouva kihertää.
Julle miettii hetken ja ottaa sitten kynän siipeensä. Hän pyytää paperia ja kirjekuorta rouvalta. Rouva näyttää hämmästyneeltä, mutta antaa pingviinille kauniin, paksun kirjepaperin ja samanlaisen kuoren. Pingviini tuhertaa keskittyneesti kieli nokankärjessä. Sitten se taittelee paperin kuoreen ja sulkee sen.
- Joulupukki, sen mikä osoite on, Julle tiedustelee.
Professori ymmärtää yskän heti: Jullen toivekirjehän se siinä lähtee pukille. Professori antaa osoitteen, ja Julle raapustaa kuoren päälle suurin pingviininvarpain: Joulupukki, 96930 Rovaniemi, Napapiiri.