Dopingin varjo ei ole päästänyt maastohiihtoa näkyvistään Lahden MM-hiihtojen jälkeen. Suomalaisten joukkokäry ja Salt Lake Cityn kisoissa dopingista kiinni jääneiden huippuhiihtäjien kohtalo eivät ole pelottaneet muita kaidalle tielle, jos ruotsalaisen Bengt Saltinin epäilykset osoittautuvat todeksi.
Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) lääketieteellisen komitean uusi puheenjohtaja Saltin ynnäsi lauantaina Ruotsin radion haastattelussa, että nykyhiihtäjistä 15:lla on epänormaalit veriarvot. Ne eivät suoranaisesti todista kiellettyjen aineiden käytöstä, mutta antavat siitä viitteitä.
"Tilanne näyttää tällä kaudella huonommalta kuin ennen", Saltin sanoo.
Saltin on verrannut huippuhiihtäjien veriarvojen kehitystä aiempiin vuosiin. Hänen mukaansa 15 hiihtäjää pitää ottaa tarkempaan syyniin ennen helmikuun loppupuolella kilpailtavia Val di Fiemmen MM-kisoja.
Saltinin listalla on 12 mieshiihtäjää ja kolme naista. Joukossa on yksi suomalainen.
Suurimmat epäilykset kohdistuvat venäläisiin, joita on listalla viisi. Virolaisia, saksalaisia ja itävaltalaisia on kaksi, suomalaisia, italialaisia, kazakstanilaisia ja tshekkejä kuitakin yksi.
Norjalaisilla tai ruotsalaisilla ei ole Saltinin mukaan ollut epänormaaleja veriarvoja.
Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Reijo Jylhä pitää Saltinin viittausta suomalaisurheilijaan yllättävänä ja mielenkiintoisena. Suomalaiset ovat Jylhän mukaan olleet ahkerasti verenkuvatesteissä ennen tätä kautta.
"Me teimme itse seurantaa kesällä ja lähetimme tulokset syyskuussa FIS:lle", Jylhä kertoi maailmancupin kisojen yhteydessä Italian Cognesta.
Lisäksi suomalaisurheilijoita on testattu muun muassa Ramsaun leirillä ja kesällä Otepään kisoissa Virossa. Kauden ensimmäisissä kisoissa Düsseldorfissa ja Kiirunassa urheilijoilta testattiin taas verenkuva.
Jylhä luottaa Saltinin asiantuntemukseen. Suomen joukkue on kuitenkin valtaosiltaan uudistunut niin rajusti, ettei kovin monelta urheilijalta ole vertailutietoja vuosien takaa.
"Toisaalta olisi hyvä saada nimiä näkyville, että arvailu loppuisi. Mutta toisaalta se on kuitenkin urheilijan mustamaalaamista, jos poikkeavat veriarvot johtuvatkin muusta kuin kiellettyjen aineiden käytöstä. Pitää olla satavarma ennen kuin nimet tulevat julki", Jylhä muistutti.
Saltinin epäilykset dopingin käyttöön heräävät etenkin silloin, kun urheilijan veriarvoissa tapahtuu muutoksia. Siksi urheilijoiden verenkuvaa on tutkittava säännöllisesti.
Saltin puuttui hiihtäjien verenkuvamuutoksiin jo ennen Salt Lake Cityn olympialaisia viime talvena.
Hän varoitti Kansainvälistä olympiakomiteaa (KOK) ja Maailman antidopingneuvostoa Wadaa epänormaaleista veriarvoista.
Varoitukset eivät kuitenkaan johtaneet massiivisiin testausiskuihin, koska Wadalla ei ollut resursseja metsästää hiihtäjiä ympäri maailmaa ennen olympiakisoja. Niinpä kiellettyjen aineiden käyttäjä saattoi päästä kuin koira veräjästä.
Itse olympialaisten aikaan testauksesta vastasi KOK. Sen dopingasiantuntijoihin kuuluva Arne Ljungqvist kertoi uutistoimisto TT:lle, ettei hän tunne Saltinin ennen Salt Lake Cityä tekemää raporttia.
"Luulen, että Saltin lähetti raporttinsa FIS:lle ja Wadalle. Me toimimme Salt Lake Cityssä omien sääntöjemme puitteissa. Jos urheilijalta löytyi poikkeavat veriarvot, varmistimme tilanteen virtsatestillä. Näin saimme kiinni esimerkiksi Larissa Lazutinan ja Olga Danilovan."
Ljungqvistin mukaan KOK testasi kisoissa myös muuten kuin rutiininomaisesti kilpailumatkojen jälkeen. Esimerkiksi Espanjan Johann Mühlegg jäi kiinni yllätysiskussa. Kisan jälkeiseen testiin tullessaan Mühlegg oli virtsannut hankeen ja juonut sitten pari litraa vettä.
"Annoimme hänen olla siinä uskossa, että kaikki on hyvin ja menimme testaamaan hänet sitten myöhemmin uudelleen", Ljungqvist kertoi TT:lle.
Maailmancupin kilpailuissa hiihtäjien testaus ei ollut viime vuonna yhtä moitteetonta. Maajoukkueille saatettiin esimerkiksi kertoa testistä vuorokautta ennen, jos testattavana oli samana päivänä useamman maajoukkueen hiihtäjiä.
FIS:n maastohiihtovastaava Bengt-Erik Bengtsson selitti Ruotsin radiolle ennakkoilmoitusta sillä, että se helpotti testaamisen käytännön järjestelyjä.
Ennakkoilmoitus varmisti, ettei urheilijoiden tarvinnut käyttää koko päivää jonossa testinäytteen antamiseen.
Ljungqvistin mukaan ennakkoilmoitus vie kuitenkin pohjaa testaamisen yllätysperiaatteelta.
"Jos esimerkiksi veriarvot ovat sääntöjen rajamailla, vuorokaudessa ehtii tehdä kikkoja niiden laskemiseksi", Ljungqvist totesi.