Helteisen tiistain etappi 1 ½ vrk:n purjehduksen jälkeen päättyi Cascaisiin Länsi-Portugalin maalauksellisen kauniiseen keskisuureen kaupunkiin. Heti marinassa meidät otettiin ystävällisesti vastaan ja ennakkotiedot siitä, että Portugalissa pitäisi olla kärsivällinen ja suhtautua huumorilla niuhottaviin sa-tamavirkailijoihin, osoittautuivat vääriksi.
Marina oli melko täynnä ja veneiden perälipuista tunnistimme portugalilaisten veneiden lisäksi ainakin englantilaisen, saksalaisen, ranskalaisen ja yhden ruotsalaisenkin venekunnan, jolle huikkasimme porukalla tjänaret. Myös siirtopurjehduksen ensimmäinen ARC-kilpakumppani havaittiin naapurilaiturissa.
Virkistävän suihku&siistiytymissession jälkeen me naiset ja Juuso lähdimme etsimään ruokakauppaa. Juuson oivallisen kartanlukutaidon avulla löysimme Jumbon, hypermarketin, josta löytyi kaikkea mahdollista, mitä vain voi myydä kapakaloista upeisiin mantelitorttuihin ja tuoretorin värikkäästä tarjonnas-ta monimetrisiin jogurttipurkkivalikoimiin. Monipuoliset valikoimat ja edulliset hinnat; kuudella kympillä kärryllinen ruokaa ja vino verdeä.
Maissa kun ollaan, syömään mennään tietysti restauranttiin. Yleensä hyvän ruokaravintolan tunnistaa siitä, että siellä ruokailee myös paikallinen väki. Näin satuimmekin Casa Velhaan, idylliseen kalaravintolaan. Katseenvangitsijana, muttei ainakaan meidän ruokahalun kiihottajana, salin keskellä oli valtava akvaario, jossa isot taskuravut ja langustit saksivat toisiaan odotellessaan pataan pääsyä. Salamannopeasti tilaamatta pöytä täyttyi juusto- ja ilmakuivakinkkutarjottimista sekä leipäkoreista. Alkupaloja maistellessa saatoimme pohtia varsinaista tilaustamme. Koska naapuripöytien merelliset annokset simpukoineen ja äyriäisineen näyttivät liiankin eksoottisilta, päädyimme turvalliseen grillattuun loheen. Eipä tulisi yllätyksiä ja nälkä saataisiin taltutettua!
Patikointi tummassa lämpimässä illassa takorautaparvekkeellisten, historiaa henkivien talojen lomitse ja taidokkaasti koristelaatoitettuja katuja pitkin rentoutti väsyneet ja kylläiset seilorit ruhtinaallisille kahdeksan tunnin yöunille. Ani varhain jatkaisi Tracker matkaansa kohti Portugalin eteläkärkeä.
t. Mervi R. ja Marja-Leena H.
