13. linjan kuski ei pelkää huonoa onnea

Tänään perjantaina 13. päivänä on kaikkien taikauskoisten epäonnen päivä, mutta Koskilinjojen bussinkuljettaja Matti Hiltunen ei myönnä, että pahamaineinen päivämäärä aiheuttaisi hänelle harmaita hiuksia.

Linja 13:n Matti Hiltunen ei pelkää pahamaineista 13.päivää.
Linja 13:n Matti Hiltunen ei pelkää pahamaineista 13.päivää.

Tänään perjantaina 13. päivänä on kaikkien taikauskoisten epäonnen päivä, mutta Koskilinjojen bussinkuljettaja Matti Hiltunen ei myönnä, että pahamaineinen päivämäärä aiheuttaisi hänelle harmaita hiuksia. Viimeisen vuoden ajan linjaa numero 13 ajaneen Hiltusen työvuoro osui 13. päivä perjantaille ensimmäistä kertaa. Kello 13 aikoihin Hiltunen arvelee ajelevansa Kaakkurin suunnalla.

"Tietysti asia voi käydä mielessä, mutta eipä tässä ainakaan vielä pahemmin hirvitä", Hiltunen naureskelee.

Hiltunen ei siis kärsi triskaidekafobiasta, kammosta tunnettua huonon onnen lukua 13 kohtaan. Epäonnen päivänä 13. päivä perjantaita alettiin pitämään keskiajalla, kun 1300-luvulla Ranskan temppeliherrain ritarikunnalle pahasti velkaantunut kuningas Filip IV Kaunis päätti tuhota temppeliherrat.

Kuningas oli lähettänyt kirjeen kaikkiin kaupunkeihin, jossa temppeliherroja oleskeli. Kirjeen sai avata vasta 13. syyskuuta 1307. Kirjeessä kuningas syytti temppeliherroja saatananpalvonnasta. Tämä johti siihen, että temppeliherrat vangittiin ja heidät poltettiin roviolla.

Vahinkoja riittää vuoden jokaiselle päivälle

Ranskassa päivää ei kuitenkaan pidetä huonon onnen päivänä kuten monissa muissa maissa. Turkin kielessä numero 13 suunniteltiin aikoinaan poistettavaksi. Yhdysvaltalaisissa hotelleissa puolestaan ei juuri ole 13. kerroksia eikä huoneita numero 13. Yhdysvalloissa jopa kahdeksan prosenttia väestöstä varoo näinä päivinä toimiaan erityisen tarkasti.

Vakuutusyhtiöiden näkökulmasta perjantai 13. päivä ei ole erilainen muihin päiviin verrattuna.

"Kun vuosittain maksamme yli 700 000 korvausta, niitä riittää jokaiselle päivälle", vahinkovakuutusyhtiö If Oy:n viestintäpäällikkö Anja Talasmo vakuuttaa. Hänen mukaansa henkilövahinkojen varalta on tärkeintä, että turva kattaa myös vapaa-ajan. Varsinkin talven liukkailla kaatumisista ja liukastumisista aiheutuneet vammat ovat suurena riskinä.

"Esimerkiksi vuonna 2004 If maksoi korvauksia liukastumisista ja kaatumisista yhteensä noin 4,6 miljoonaa euroa", hän huomauttaa.

Myös vs. osastonhoitaja Eija Toppi Oysin päivystyksestä uskoo, että liukkaat kelit ja viikonpäivä vaikuttavat todennäköisemmin sattuneiden onnettomuuksien määrään.

"Perjantai-illat ovat yleensä ruuhkaisempia kuin maanantaiaamut", Toppi kuvaa.

Ilmoita asiavirheestä