Julle herää herkulliseen tuoksuun. Keittiössä rouva Lemmetyinen keittää kahvia ja latoo tarjottimelle kierteisiä pullia.
- Lucia-pullia! Sahramilla maustettuja rusinapullia, maistahan, rouva kehottaa.
Professori Lemmetyinenkin tulee keittiöön tuoksun houkuttelemana. Julle näyttää taas kysymysmerkiltä, professori huomaa. Hän avaa keittiön pienen television, jossa nuori nainen astelee alas kirkon portaita valkeissa vaatteissa, kynttiläkruunu hiuksillaan.
- Tänään on Lucian päivä. Lucia-neito on valon tuoja. Hän symboloi pyhimys Luciaa, sisilialaista marttyyrina kuollutta kristittyä neitoa. Pohjolassa pyhimyksen perinteeseen on sekoittunut vanhaa viikinkiuskontoa; oikeastaan Lucia siis onkin pakanajumalatar Freya, jonka juhlia vietettiin juuri tähän samaan vuodenaikaan. Nämä pullatkin, niiden kierteet muistuttavat Freyan vaunujen pyöristä, professori kihertää.
Rouva tunkee pullaa professorin suuhun.
- Äläpä siinä sekoita pojan päätä höpötyksilläsi, rouva napauttaa ja alkaa laulaa: "Taivaalla tähtivyö kirkkaana loistaa, viestiä jouluyön tuikkeellaan toistaa..."
- Santa Lucia, professori yhtyy, jahka pullaltaan pystyy.