Oulu Kuinka paljon aikaa ja rahaa mahtaa kulua Oulun kaupungilta asukkaiden roskien keräykseen?
Kuinka moni eläin satuttaa tassunsa rikottuihin pulloihin ja lasinpalasiin? Mitä tapahtuisi, jos meistä jokainen poimisi joka päivä yhden roskan ja kuljettaisi sen sille tarkoitettuun roska-astiaan?
Tästä päivästä lähtien Nappaa älä nakkaa -ympäristö-
tietoisuuskampanja rohkaisee asukastuvilla oululaisia ottamaan vastaan kaupungin siisteyttä ja viihtyvyyttä parantavan haasteen.
Tällä viikolla asukastuvilla myös järjestetään Oulun Jätehuollon jäteneuvontatuokioita, joissa jaetaan tietoa kotitalouksien jätteiden vähentämisestä ja lajittelusta.
"Neuvontatuokioissa käydään läpi jätteen vähentämiseen liittyviä valintoja, puhutaan Oulun kierrätysmahdollisuuksista ja toimitetaan paristokeräysastia asukastuville", Oulun Jätehuollon neuvoja Mari Juntunen listaa pääaiheita.
Jätteen vähentämiseen tähtäävä toiminta alkaa jo kaupassa. Kukin voi omilla ostopäätöksillään suosia mahdollisimman vähän pakattuja, kestäviä ja pitkäikäisiä tuotteita. Näin myös kaatopaikan jätevuorien kasvu hidastuu.
Myös jätteiden lajittelussa on omat ongelmansa. Yleisintä on, että lajittelukelpoista jätettä ei tunnisteta muun jätteen seasta ja erotellaan vain paperi ja sekajäte toisistaan.
"Roska-astiaan kertyy paljon muutakin kaatopaikoille kuulumatonta hyötyjätettä."
"Kartongin, muovin, lasin, metallin ja etenkin biojätteen lajittelu helpottaa kaatopaikan ongelmia. Lajittelusta saa myös taloudellista hyötyä, kun jäteastian tyhjennysväli pitenee", Mari Juntunen neuvoo.
Jätteenlajittelu tai jätemäärien vähentäminen ei ole iästä kiinni.
"Lajittelua voi opetella yhdessä lasten kanssa. Ensin voi harjoitella esimerkiksi vain yhden jätteen kierrättämistä, ja kun yksi asia on opittu, voi hiljalleen opetella koko repertuaarin", Juntunen ehdottaa.
Nappaa älä nakkaa -kampanja kannustaa neuvontatuokioiden lisäksi asukkaita järjestämään yhteisten alueiden siivoustalkoita.
Oulun Jätehuolto tarjoaa talkoisiin työhanskat ja Oulun Katutuotanto hoitaa kerätyt roskat pois.
Kaikessa roskaamisessa jokainen tekee valintansa siitä, jääkö roska taskuun ja kulkeutuu roska-astiaan vai päätyykö se luontoon.
"Jos Oulun asukasluku kerrotaan vuoden päivillä ja ajatellaan, että niin monta roskaa olisi pois ympäristöstä, voi jokainen ymmärtää kuinka suuri apu siitä olisi", Juntunen valottaa.
Väärässä ovat ne oululaiset, jotka väittävät, että roskaamisen syy olisi vähissä roska-
astioissa.
"Yleisroskiksia on Oulun kaupunkialueella ja pyöräteiden varsilla todella paljon", Mari Juntunen huomauttaa.
"Oulun kaupungin alueella roska-astioita on yli 900. Jos lasketaan yhteen bussipysäkit ja niiden roskikset, nousee luku reilusti yli tuhannen", Oulun katutuotannon puutarhuri Elsa Keränen laskeskelee.
"Pelkästään kaupungin keskustassa ja sen läheisyydessä roska-astioita on yli 500", Keränen kertoo.
Jäteastiat tyhjennetään kesäisin kaksi kertaa ja talvisin kerran viikossa, tarpeen mukaan useammin.
Tempaukseen voi osallistua jokainen poimimalla joka päivä luonnosta yhden roskan ja toimittaa sen roska-astiaan.
Jos poimii maasta siistejä roskia, kuten karkkipapereita tai tyhjiä pulloja paljain käsin, kädet on hyvä pestä keräämisen jälkeen.
Rikkinäistä lasia tai likaisia roskia kerätessä kädet on hyvä suojata hanskoilla. Turvallisuudesta kannattaa keskustella myös lasten kanssa.