125 vuotta täyttävä Helsingin vankila pullistelee asukkeja. Ensi kuun alussa tilanne vaikeutuu entisestään, kun vankilaan aletaan sijoittaa pääkaupunkiseudun sakkovankeja.
Vankilan apulaisjohtajan Erkki Kuuluvaisen mukaan ahtaus on ollut iso ongelma koko kuluvan vuoden. Vankipaikkojen käyttöaste on kivunnut enimmillään yli 140 prosentin. Tälläkin hetkellä laitoksessa on kirjoilla noin 340 vankia, mikä on lähes sata henkeä enemmän kuin vankilassa on paikkoja.
Helsingin vankilassa on pääasiassa pitkäaikaisvankeja. Sörnäisissä sijaitsevaan suljettuun laitokseen sijoitetaan pääkaupunkiseudulta kotoisin olevia, yli vuoden pituisen vankeusrangaistuksen saaneita vankeja. Suurin osa vangeista kärsii pitkiä tuomioita väkivalta- ja huumausainerikoksista. Pakkolaitokseen eristettyjä vankeja on kahdeksan.
Ahtaus näkyy miltei kaikessa arkipäivän toiminnassa. Samaan selliin sullotaan yhden sijasta kaksi vankia ja vartijoiden tehtävänä on tunnustella, ketkä voidaan sijoittaa samaan koppiin. Tilanne pienessä sellissä kärjistyy helposti väkivallaksi ja rytäkän selvittämiseen tarvitaan ajoittain henkilökunnan apua.
-- Tänä vuonna on ollut muutaman kerran sellainen tilanne, että veljekset ovat kymmenen yhdentoista aikaan rymistelleet sellissä ja kun henkilökunta on mennyt paikalle, toinen vangeista on juossut pakoon apua pyydellen, Kuuluvainen sanoo.
-- Saattaa olla niin, että alkuilta tai muutama viikko on mennyt hyvin, mutta sitten kun on jotain päihteitä saatu, syntyy sellaista, joka saa pojat riitaisiksi, hän jatkaa.
Työtaakka uuvuttaa henkilöstöä
Vankimäärän kasvu on nipistänyt asukkaiden aktiviteetteja. Jokaisella vangilla on oikeus ulkoilla vähintään tunti päivässä, mutta esimerkiksi kuntosalille he pääsevät aiempaa harvemmin.
-- Aikaisempina vuosina vangit pääsivät kuntosalille halutessaan lähes joka päivä. Nyt siihen on mahdollisuus vain kolmena päivänä tai iltana viikossa, Kuuluvainen kertoo.
Hänen mukaansa suuri vankimäärä edellyttää henkilöstöltä venymistä. Työntekijöillä joudutaan teettämään runsaasti ylitöitä ja lisääntynyt työtaakka näkyy uupumuksena. Sairauspoissaoloihin on tullut selvä piikki aiempiin vuosiin verrattuna.
-- Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet kahden viime vuoden aikana selvästi -- parillakymmenellä prosentilla hyviin aikoihin verrattuna, vankilan apulaisjohtaja sanoo. Helsingin vankilassa on työntekijöitä 212, joista reilu puolet on vartijoita.
Ensi kuussa voimaan tuleva vankeuslaki ja vankilaorganisaation uudistus asettavat uusia haasteita. Lokakuun alusta lähtien Helsingin vankila on osa Etelä-Suomen aluevankilaa.
Vankilassa tiukat aikataulut
Uusi vankeuslaki korostaa, että jokaiselle vangille on tehtävä oma rangaistusajan kuntoutus-, koulutus- ja toimintasuunnitelma. Tavoitteena on vähentää rikosten uusimisriskiä ja sitä kautta vankien määrää. -- Toivon, että näin tapahtuu. Vanhalla järjestelmällä ei ole saatu merkittäviä parannuksia rikosten uusimistilanteeseen.
Vankien määrä ei kuitenkaan heti vähene Helsingin vankilassa. Ensi kuusta lähtien Sörnäisiin alkaa nimittäin virrata myös sakkovankeja. Ensi vuoden alkuun mennessä heitä on vankilassa noin 40. Muutoksesta huolimatta töitä tehdään entisin voimin. Monet sakkovangeista ovat moniongelmaisia ja tarvitsevat usein tavallista enemmän muun muassa terveydenhuoltopalveluja.
-- Määrärahat eivät ole lisääntyneet yhtään tämän vuoksi, luvassa ei ole yhtään uutta virkaa, Kuuluvainen harmittelee.
Vankien ja henkilökunnan turvallisuus pyritään takaamaan osastojaoilla ja niiden toiminnan tiukalla aikatauluttamisella.
-- Liikkumista pyritään kontrolloimaan vankilassa niin hyvin kuin mahdollista. Se on aika minuuttiaikataulua, kun vangit menevät syömään, etteivät eri osastot kohtaa toisiaan ruokasalissa ja tällaisissa yhteisissä tiloissa.