120 vuotta oppia Tor­nios­sa

"Tuntuu mukavalta opiskella vanhassa koulussa", yläastelainen Sanna Tarkka Suensaaren koulusta makustelee. Aiemmin koko asia ei ole tullut hänen mieleensäkään, mutta nyt koulun 120-vuotisjuhlia valmisteltaessa historia on alkanut aueta.

Hyvä malli. Sanna Tarkka Suensaaren koululta ja Viljami Mathlein yhteislyseon lukiosta ovat tyytyväisiä lukion ja yläasteen yhteiseloon.
Hyvä malli. Sanna Tarkka Suensaaren koululta ja Viljami Mathlein yhteislyseon lukiosta ovat tyytyväisiä lukion ja yläasteen yhteiseloon.
Kuva: jouni knihtilä

"Tuntuu mukavalta opiskella vanhassa koulussa", yläastelainen Sanna Tarkka Suensaaren koulusta makustelee. Aiemmin koko asia ei ole tullut hänen mieleensäkään, mutta nyt koulun 120-vuotisjuhlia valmisteltaessa historia on alkanut aueta.

Eurolukiota käyvä abiturientti Viljami Mathlein on löytänyt koulusta sidoksia omaan sukuunsa. "Isoisä kävi täällä lukion, joten onhan tämä aika kauan ollut pystyssä", hän tuumaa.

Entisessä venäläisten kasarmissa Tornion ydinkeskustassa toimiva koulukompleksi, Tornion yhteislyseon lukio ja Suensaaren koulu ovat Lapin läänin vanhimman oppikoulun perillisiä ja jatkajia. Vanhimman oppikoulun sijoittuminen Tornioon on luontevaa, läänin ylivoimaisesti vanhimmassa kaupungissa on koulumeriittejä yllin kyllin. Tornion pedagogio oli valtakunnan pohjoisosan ainoa koulu yli 200 vuotta, se toimi aina vuoteen 1876 saakka.

Juhlaviikkoaan aloittavan opinahjon ajanlasku on merkitty alkavaksi vuonna 1884, jolloin läänin ensimmäinen oppikoulu, Tornion alkeiskoulu käynnisti toimintansa 16 oppilaan voimin. Sitten perintö on kulkenut sukupolvelta toiselle nimiä ja vuosikertoja vaihdellen.

"Koulun historiaa muistellessa tulee väkisinkin mieleen velvoittavia asioita", Suensaaren koulun rehtori Jorma Väänänen sanoo.

Aina 1960-luvulle asti lukio imi oppilaita Tornionlaakson pitäjistä Muoniota myöten. Tällä hetkellä lukiossa on 310 oppilasta ja yläasteella 220. Yhteislyseon rehtorin Maire Pelttarin mukaan kouluille luonteenomaista on viime vuosikymmenet ollut aktiivisuus valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin ja toisaalta kansainvälisyys.



Eurolulio kielii kansainvälistymisestä


Yläaste oli mukana eriyttämiskokeilussa ja tuntikehyskokeilussa, jotka molemmat aukoivat tilaa uusille käytännöille. Lukio puolestaan on ollut kehittämässä niin sanottua Tornion mallia eli lukioiden ja ammatillisten koulujen yhteistyötä. Kansainvälistymiseen mukaan lähteneet opinahjot ovat olleet pilotteja kielten opetusta kehitettäessä. Lukio on saanut myös Kieltenopetuksen laatuleiman jokunen vuosi sitten.

Lukion puolella kansainvälistymisestä kertoo Eurolukion perustaminen 1998. Eurolukio on rajakaupunkien Tornion ja Haaparannan kansainvälisyyttä painottava lukio-ohjelma. Suensaaren koululla on puolenkymmentä vuotta annettu maahanmuuttajakoulutusta.

Putaalla peruskoulunsa käynyt Viljami Mathlein teki lukion kynnyksellä harkitun pesäeron kavereihinsa: Pyrki ja pääsi Eurolukioon, eikä ole valintaansa katunut. "Aivan varmasti tästä on tulevaisuudessa minulle hyötyä", hän huomauttaa. Eurolukiossa opiskellaan suomen, ruotsin ja englannin kielillä.

Juhliva koulukokonaisuus on Torniossa käytävän kouluverkkokeskustelun keskiössä. Torniossa on vuosia pureskeltu koulupakettia, tosin toistaiseksi ilman tulosta. Yksi ajatus on yhdistää Tornion kaksi lukiota, se merkitsisi lukion sijoittumista yhteislyseon lukion ja Suensaaren yläasteen tiloihin ja yläasteen muuttoa Putaalle.

Vanhassa venäläisessä kasarmissa ajatukselle eivät lämpene oppilaat eivätkä opettajat. Maire Pelttarin mielestä kahden lukion malli on erittäin toimiva ja molemmat ovat pystyneet myös profiloitumaan. Hän epäilee Jorma Väänäsen tapaan niputtamisesta saatavia säästöjä. Opetushallituksen tilastoissa lukiot eivät ole myöskään kalliita kouluja.

"Molemmat lukiot toimivat koulukeskuksissa ja se on rahoittava tekijä muille kouluille", Maire Pelttari perustelee.

Ilmoita asiavirheestä