Rouva Lemmetyinen otti Matias-kissan kainaloonsa ja ohjasi Jullen mukaansa olohuoneen puolelle. Professori Lemmetyinen kuorsasi keinutuolissa niin kovaa, että kattokruunun kristallit helisivät. Matias loikkasi rouvan kainalosta professorin vatsan päälle.
-- Puh! Äyks, älähti professori säikähtäen. Matias kiertyi kerälle professorin vatsakummun päälle kehräämään. Rouva puolestaan istui sohvalle kutimensa kanssa Julle vieressään.
-- Niin, Julle, me emme oikein professori Ronkoviuksen kanssa päässeet laskelmissamme lopputulokseen. Näyttää siltä, että tähän vuodenaikaan tuulet eivät oikein voi lennättää sinua takaisin Etelämantereelle. Suunnittelimme tuulivoimalla kulkevaa ilmalaivaa, mutta sekään ei nyt auta, professori puistaa päätään surullisena.
Jullen nokanvierustaa pitkin livahtaa suuri kyynel.
-- Se kaukana on, koti, Julle niiskauttaa.
-- No niin, piristytäänpäs! Kuunnellaan vaikka radiosta kauneimpia joululauluja, rouva ehdottaa ja avaa vanhan grammariradion.
"Nyt nimien kirjaan merkitään taas: tuhma vai kiltti, ajatelkaas! Joulupukki matkaan jo käy". Jullen silmät syttyvät yhtäkkiä ideasta. Pingviini pomppaa riemuissaan tanssimaan radion eteen. Matias liittyy seuraan, ja kun radiosta alkaa Nissepolkka, myös rouva ja professori pistävät tanssijalalla koreasti.