110-vuo­tias Pohjan Laulu kerää eri-ikäi­siä lau­la­jia yhteen – "Olen oppinut lau­la­maan stem­mois­sa kotona ennen kuin edes menin kuo­roon"

Toveruuden tunnistaa lempeästä piruilusta. Lauluveljeys ei tee tässä poikkeusta.

Kun ollaan saman asian äärellä, iällä ei ole merkitystä, sanovat Pohjan Laulussa 3 ja 55 vuotta laulaneet Mikael Sipilä (vas.) ja Matti Heikkinen.
Kun ollaan saman asian äärellä, iällä ei ole merkitystä, sanovat Pohjan Laulussa 3 ja 55 vuotta laulaneet Mikael Sipilä (vas.) ja Matti Heikkinen.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Toveruuden tunnistaa lempeästä piruilusta. Lauluveljeys ei tee tässä poikkeusta.

– Olisihan noita komeampiakin miehiä löytynyt kuvattavaksi, huikataan mieskuoro Pohjan Laulun harjoituksiin saapuvien joukosta, kun kamera sihtaa kahta kuorotoveria, Matti Heikkistä ja Mikael Sipilää.

Heikkisen kuorouran pituus saa kanssalaulajilta niin ikään huomiota osakseen.

– Harvalla 110-vuotiaalla kuorolla on yhä perustajajäsen riveissään.

Oikeasti Heikkinen on laulanut Pohjan Laulussa puolet sen olemassaoloajasta, 55 vuotta. Sipilä taas on kuoron nuoria toivoja: Pohjan Laulun riveissä on ehtinyt vierähtää kolme vuotta.

Heikkisen varhaisiin Pohjan Laulua koskeviin muistikuviin kuuluu havainto vuodelta 1958. Hänen isänsä Uki Heikkinen täytti 50 vuotta, ja ovesta rupesi lappamaan tämän kuorotovereita onnittelukäynnille.

– Muistan, kun ajattelin, että on se vanhaa tuo Pohjan Laulun porukka ja että kylläpä ne jaksavat laulaa. Monta kertaa olen nauranut, että näin se muuttuu – itseään ei mitenkään miellä niin vanhaksi.

Heikkinen oli 23-vuotias, kun hän seurasi isäänsä Pohjan Lauluun. Samoin ovat aikoinaan tehneet hänen kolme veljeään.

Monella kuorolaisella on Pohjan Laulussa perhetaustaa. Ouluun viisi vuotta sitten muuttaneella, musiikkikasvatusta opiskelevalla Mikael Sipilällä ei ole, mutta se kuuluisa omena ei hänenkään tapauksessaan ole pudonnut kauas.

– Vanhempani ovat molemmat laulaneet ja tavanneetkin kuorossa. Olen oppinut laulamaan stemmoissa kotona ennen kuin edes menin kuoroon.

Heikkisen mukaan Sipilän kaltaiset nuoret, taitavat laulajat ovat mieskuoroille arvokkaita. Kuorot tahtovat ukkoutua, kun uusia harrastajia etsiytyy riveihin harvakseltaan. Ylioppilaskuorot vetävät nuoria laulajia usein enemmän puoleensa.

– Mieskuorokulttuuri ei oikein ole sellainen arjessa näkyvä ilmiö, Sipilä tuumii.

– Mieskuorojen tehtävänä onkin miettiä, miten tätä voitaisiin kääntää niin, että mieskuoro olisi selkeä vaihtoehto muiden rinnalla, Heikkinen toteaa.

Harrastuksen parhaasta puolesta Heikkinen ja Sipilä ovat yhtä mieltä: se on sosiaalisuus. Saman asian äärelle kokoontuu eri-ikäisiä ja eritaustaisia ihmisiä. Yksin ei tarvitse stressata, vaan toisia tuetaan. Tosissaan tekemisen ohella harrastukseen kuuluu myös tietty keveys, mukava yhdessäolo.

– Jos kerran laulaa kuorossa, se helposti jättää jäljen. Kun joku vaikka lähtee kuorosta, koska muuttaa toiselle paikkakunnalle, yleensä aina tulee terveiset, mihin kuoroon hän on liittynyt, Sipilä sanoo.

Pohjan Laulu on kilpaillut pitkään sekä kotimaassa että ulkomailla. Seuraavaksi tähtäin on vuoden 2020 Leevi Madetoja -mieskuorokilpailussa. Kansallisessa sarjassa tuli viimeksi voitto, mutta ensi kerralla sarja vaihtuu kovatasoisimpaan eli kansainväliseen.

Harrastajista koostuvalla Pohjan Laululla tulee olemaan vastassaan käytännössä ammattilaiskuoroja, joten helppoa siitä ei tule, tuumaavat Sipilä ja Heikkinen. Toisaalta he ajattelevat, että ehkä rimaa on joskus hyvä hieman kohottaa.

– Pohjan Laulun marssissa lauletaan, että ”vie voitosta voittoon tiemme”. Sen mukaan kai sitä on mentävä, Heikkinen naurahtaa.

Pohjan Laulun 110-vuotisjuhlakonsertti Madetojan salissa lauantaina 6.10. kello 18. Vierailevana solistina Marzi Nyman.

Pohjan Laulu

Vuonna 1908 perustettu oululainen mieskuoro. Vuoteen 1912 asti Nuorsuomalainen mieskvartetti.

Toiminta hiipui pula- ja sotavuosina, mutta sotien jälkeen oululaiset laulumiehet kokoontuivat ja päättivät jatkaa sitä. 1950-luvulla jo miltei sata jäsentä.

Kilpaillut ja menestynyt useissa kansallisissa ja kansainvälisissä kisoissa. Viimeksi voittanut kansallisen sarjan vuoden 2015 Leevi Madetoja -kuorokilpailussa.

Tehnyt useita pidempiä konserttimatkoja Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan, Aasiaan ja Afrikkaan.

Tällä hetkellä noin 60 aktiivilaulajaa. Kuoroa johtaa Mihkel Koldits.