Työntekijöitä edustavan AKT:n ja työnantajien ALT:n työehtosopimusneuvottelujen päätyttyä maanantaina osapuolet olivat erimielisiä sovintoesityksen palkankorotuksista. ALT:n puheenjohtajan Hannu Parvelan mielestä ehdotuksen kustannusvaikutus pelkästään palkkojen osalta olisi tänä vuonna 1,1 prosenttia. AKT:n puheenjohtaja Timo Rädyn mielestä ratkaisu toisi lisää palkkaa 0,25--0,3 prosenttia.
--?Se on yksinkertaista matematiikkaa, selittää STTK:n talouspoliittinen asiantuntija Ralf Sund.
--?Siellä on kaksi palkankorotusta, 0,5 ja 0,6 prosenttia. Parvela on laskenut nämä yhteen ja saanut tuloksen 1,1 prosenttia. AKT on puolestaan laskenut, että kun korotus tulee sopimuskauden lopussa, sen paino on vähäisempi. AKT on siis laskenut, mikä on keskimääräinen ansioiden nousu sopimuskaudella. Tämä on 99-prosenttisella varmuudella tämän riidan selitys, Sund selvittää.
--?Molemmat laskentatavat ovat ihan jees. Ei tässä sen kummemmasta ole kysymys.
Työntekijöiden ja työnantajien erilaiset käsitykset sopimusten kustannusvaikutuksista toistuvat lähes joka kerta, kun työehdoista neuvotellaan. Selitys voi löytyä myös niin sanotuista tekstikysymyksistä.
--?Toinen vaihtoehto on tekstissä olevien muutosten rahallinen arvo. Rakennusalan sopimuksessa oli aikoinaan, että turvajalkineet uusitaan puolen vuoden välein entisen kolmen vuoden sijasta. Sillä oli kustannusvaikutusta 0,2 prosenttia työnantajalle, vaikkei se palkkaa nosta, Sund muistelee.