koronarokote: Oulu aloit­taa kol­man­sien ro­ko­te­an­nos­ten an­ta­mi­sen kai­kil­le yli 18-vuo­tiail­le

Investoinnit: Nokia ra­ken­taa uudet toi­mi­ti­lat Ouluun

100-vuo­tias Kui­va­so­jan koulu juhlii lak­kau­tus­uhan alla

Kuivasojan koululla juhlitaan tällä viikolla koulun 100-vuotista olemassaoloa. Vaikka viikko kuluukin juhlan merkeissä, on koulun tulevaisuus tällä hetkellä vaakalaudalla.

Kuivasjoen koulun 2b-luokan oppilaat leikkivät Rum rum rellaa, reka reka rellaa -perinneleikkiä. Emma Pihlajaniemi miettii vastausta kysymykseen, vadelma vai mansikka?
Kuivasjoen koulun 2b-luokan oppilaat leikkivät Rum rum rellaa, reka reka rellaa -perinneleikkiä. Emma Pihlajaniemi miettii vastausta kysymykseen, vadelma vai mansikka?
Kuva: Eljas Sallmén

Kuivasojan koululla juhlitaan tällä viikolla koulun 100-vuotista olemassaoloa. Vaikka viikko kuluukin juhlan merkeissä, on koulun tulevaisuus tällä hetkellä vaakalaudalla.

Kuivasojan koulun kohdalla suunniteilla on hallinnollinen yhdistäminen Rajakylään. Koulua uhkaa yhdistäminen Rajakylälle perustettavaan yhtenäiseen peruskouluun, jossa yhdistyisi Rajakylän yläaste, ala-aste sekä Kuivasojan koulu.

"Tästä uudesta yksiköstä tulisi lähemmäs 800 oppilaan yksikkö", arvioi Kuivasojan koulun rehtori Anne Kumpula.

Samalla Kuivasojan koulu lakkautettaisiin ja siitä tulisi Rajakylän yhtenäisen peruskoulun toimipiste. Kaupunginvaltuusto tekee päätöksen koulun kohtalosta marraskuun lopulla,

Kumpula harmittelee, että yhtenäistämisessä ei ole kyse säästöistä, vaan trendistä, jossa pyritään luomaan yhtenäisiä peruskouluja.

Vanhemmat ja henkilökunta eivät toivo yhdistämistä ja koulun toivotaan säilyvän sellaisenaan.

Kuivasojan koulu on Kumpulan mukaan aina ollut pienten oppilaiden lähikoulu, jossa yhteisöllisyys on säilynyt aina koulun perustamisajoista asti vuodesta 1909.

"Vanhemmat ovat olleet aktiivisesti tukemassa koulutyötä ja taistelemassa koulun olemassaolon puolesta", Kumpula sanoo.

Kumpula mukaan Pateniemessä koetaan, että koulu on tärkeä osa koko yhteisöä.

"Meillä on myös vankka juhlaperinne", Kumpula kertoo.

Juhlissa pyritään siihen, että kaikki lapset pääsevät esiintymään, ja siksi kevät- ja joulujuhlia juhlitaankin kahdessa erässä, että kaikki mahtuvat ja saavat viettää koulun juhlia.

Tämä viikko vietetään Kuivasojan koululla kuitenkin juhlien merkeissä. Tiistaina koulun oppilaat leikkivät perinneleikkejä. Kymmen tikkua viuhuivat ilmassa ja rum rum rellaa --leikki kaikui koulun sisätiloissakin.

Myös nykykoululaisetkin osaavat tehdä välitunnilla muutakin kuin seisoskella. Koulun 2B:n oppilaat kertovat, että välitunnilla hypitään naurua, keinutaan ja rakennetaan majoja havuista ja pihalta löytyvistä roskista. Luokan pojat kertovat välituntien kuluvan aika myös kepeillä toisiaan mäiskien.

Oppilaiden mielestä perinneleikit ovat kivoja, mutta muuten heidän koulunkäynti on heidän uskoakseeen nykyään mukavampaa kuin ennen.

"Ennen piti laittaa kädet pulpetille ja opettaja katsoi, onko kynnenaluset puhtaat", kertoo kakkosluokkalainen Juliet Hyvönen.

1950-luvulla Kuivasojan koululla oppilaana ollut Antero Mikkosen mukaan hänen kouluaikanaan oppilaat jaksoivat keskittyä enemmän opetukseen.

"Nyt tarjontaa on niin paljon. Muistan, kun me kuuntelimme hiirenhiljaa Veikko Hakulisen hiihtoa koulun radiosta", Mikkonen sanoo.

"Toisaalta tämän päivän oppilaat ovat paljon avoimempia", Mikkonen miettii.

Mutta Mikkonen muistaa myös sen, kun huonosti käyttäytyvä oppilas sai karttakepistä näpeille tai joutui rangaisttukseksi tunnin ajaksi seisomaan pulpettinsa viereen.

1940-luvulla Kuivasojan koulua käynyt Pieta Roinisen mukaan koulunkäynti oli henkisesti hyvin rikasta, mutta aineellisesti köyhää.

"Kouluruoka oli lihasoppaa, hernekeittoa ja puuroa. Oppilaat keräsivät myös marjoja ja siitä saatiin vaihtelua myös kouluruokaan", Roininen kertoo.