Koulutus: Par­tu­ri-kam­paa­moil­la on pula pä­te­vis­tä työn­te­ki­jöis­tä

Panimot: Kemiin pe­rus­te­taan panimo, jonka tarina on kuin elo­ku­vis­ta

Mainos: Kalevan syys­lo­ma­tar­jous 5 viikkoa diginä ja pai­net­tu­na! Tilaa tästä.

100 000 euron kai­ku­luo­tain huomaa kaikki Tor­nion­joen ja Te­no­joen nou­su­lo­het – tärkeä tieto Itä­me­ren ja At­lan­tin lohista

Tornionjoella odotetaan, täyttyykö 60 000 nousulohen tavoite. Se kertoisi hyvää Itämeren villilohesta.

Tällainen kaikuluotain oheisjärjestelmineen maksaa 100¿000 euroa. Niitä on Tornionjoella Kattilakoskella kaksi. Toinen Ruotsin ja toinen Suomen puolella. Kaikuluotaimesta tallennetulta videokuvalta pystytään laskemaan kaikki 100 kilometriä Perämereltä sijaitsevan Kattilakosken ohittaneet lohet, näyttävät lohitutkija Ville Vähä (vas.) ja tutkimusavustaja Konsta Isometsä.
Tällainen kaikuluotain oheisjärjestelmineen maksaa 100¿000 euroa. Niitä on Tornionjoella Kattilakoskella kaksi. Toinen Ruotsin ja toinen Suomen puolella.
Tällainen kaikuluotain oheisjärjestelmineen maksaa 100¿000 euroa. Niitä on Tornionjoella Kattilakoskella kaksi. Toinen Ruotsin ja toinen Suomen puolella.

Tornionjoella odotetaan, täyttyykö 60 000 nousulohen tavoite. Se kertoisi hyvää Itämeren villilohesta. Tenon vesistön 30 geneettisesti erilaistuneen lohikannan tilanne vaihtelee hyvästä varsin huonoon. Tenojoki on Atlantin lohelle yhtä tärkeä kuin Tornionjoki Itämeren lohelle.

Konsta Isometsä ja Miitri Mönttinen kahlaavat märkäpuvut päällä Ruotsin puoleiselta rannalta Tornionjokeen. Tarkoitus on hieman korjata kaikuluotaimen asentoa.

100 000 euroa maksanut, teknologialtaan Yhdysvaltain sukellusvenelaivaston käyttämä luotainjärjestelmä, laskee lohia Kattilakoskella noin 100 kilometriä jokisuulta pohjoiseen. Samanlainen laite on 100 metrin päässä Suomen puolella.

– Lohikannan osalta tilanne Tornionjoella on varsin hyvä, jos nousukalojen määrässä päästään 60 000 loheen, sanoo Luonnonvarakeskuksen lohitutkija Ville Vähä.

Tätä juttua tehtäessä kesäkuun 26. päivä kaikuluotaimen ohi oli uinut 16 151 lohta. Lohennousu on vasta kiihtymässä. Parhaimpina 100 000 lohen nousuvuosina Kattilakosken kaikuluotaimen ohitti vuorokaudessa liki 10 000 lohta.

Itämeren lohen tärkein lisääntymisjoki

Tornionjoki on Itämeren lohen tärkein lisääntymisjoki. Kolmasosa Itämeren villilohesta on peräisin Tornionjoelta.

Tutkijat arvioivat lohikannan kestävyyden vaelluskykyisten lohenpoikasten eli smolttien määrän perusteella. Se on suurimmalta osin nousukalojen määrään perustuva laskennallinen luku. Smolttien määrää arvioidaan myös poikaspyynneillä.

– Lohikannan kestävyyden tasoksi on arvioitu 80 prosenttia maksimismolttituotannosta, mikä täyttyy noin 60 000 nousulohella, sanoo Ville Vähä.

Kaikuluotaimesta tallennetulta videokuvalta pystytään laskemaan kaikki 100 kilometriä Perämereltä sijaitsevan Kattilakosken ohittaneet lohet, näyttävät lohitutkija Ville Vähä (vas.) ja tutkimusavustaja Konsta Isometsä.
Kaikuluotaimesta tallennetulta videokuvalta pystytään laskemaan kaikki 100 kilometriä Perämereltä sijaitsevan Kattilakosken ohittaneet lohet, näyttävät lohitutkija Ville Vähä (vas.) ja tutkimusavustaja Konsta Isometsä.

Lohen määrä joessa on hyvin tutkijoiden tiedossa, mutta lohenpoikasten kohtalossa merellä olisi paljon tutkittavaa.

– Suurin epävarmuus lohikannalle tuleekin siitä, että suurin kuolleisuus tulee smolttien siirtyessä joesta mereen. Smolttien kuolleisuus on 90 prosenttia. Sen syitä ei tarkasti tunneta, sanoo Ville Vähä.

Tenojoen vesistössä 30 eri lohikantaa

Kun siirrytään Tenojoelle, tilanne on aivan toinen, paitsi että Tenojoen vesistön merkitys on Atlantin lohen kannalta yhtä tärkeä kuin Tornionjoki on Itämeren lohikannalle.

Atlantin lohi on geneettisesti erilaistunut niin moneen kantaan, että pelkästään Tenojoen vesistössä lisääntyy noin 30 perinnöllisesti erilaistunutta lohikantaa.

Se tuottaakin Tenon lohikannan kestävyyden keskeisen ongelman: kalastusta ei voi suunnata hyvässä kunnossa oleviin lohikantoihin, kun kaikki lohet nousevat osan kutuvaelluksestaan Tenon pääuomassa.

– Mitä ylemmäs Tenojoen vesistöä lohi nousee kutemaan, sitä kovemman kalastuspaineen kohteeksi se joutuu, sanoo lohitutkija Panu Orell Luonnonvarakeskuksesta.

Sen vuoksi Tenon ala- ja keskijuoksun sivujokiin kutemaan nousevat lohikannat ovat hyvässä tai kohtalaisessa kunnossa. Sen sijaan yläjuoksulla Karasjoen, Iesjoen ja Inarinjoen kannat ovat heikossa kunnossa.

Viime kesänä ensi kertaa voimassa olleella Tenon uudella kalastussäännöllä on tarkoitus vahvistaa yläjuoksun sivujokien lohikantoja. Tavoite on, että kalastusta säännellään alkukesästä niin, että yläjuoksulle pyrkivät lohet pääsisivät sinne lisääntymään.

– Sääntelyn vaikutukset lohikantoihin näkyvät vasta parin lohisukupolven jälkeen, vähimmilläänkin se vaatii 4–5 vuotta, sanoo Panu Orell.

Tenojoellakin on ensi kertaa pääuomassa kaikuluotain laskemassa nousukaloja. Luotain on Polmakissa, 55 kilometriä jokisuulta.

– Tenon vesistöön on noussut 30 000–120 000 lohta. Nyt näyttää siltä, että jäädään alarajan tuntumaan, sanoo Panu Orell.

Kaikuluontainseurannan tuloksia Tornionjoen, Tenojoen ja myös Simojoen osalta voi seurata tästä

Tarkka kuva nousulohista

Kaikuluotaimen avulla lohitutkijat saavat tarkan tiedon nousulohien määrästä.

Nousulohien perusteella voidaan arvioida, kuinka paljon vaelluspoikasia eli smoltteja syntyy, mikä puolestaan on keskeinen lohikannan kestävyyden mittari.

Tornionjoen vesistöön nousevan lohikannan tilanne on hyvä. Smolttituotanto on ollut runsasta useamman vuoden.

Tenonjoen vesistön noin 30 geneettisesti erilaisen lohikannan tila vaihtelee. Se on yleisesti ottaen hyvä Tenon ala- ja keskijuoksun sivujokien lohikannoilla. Tilanne on huono Karas-, Ies- ja Inarinjokiin kutemaan nousevilla lohikannoilla.