Fuji-vuorta ei näy. Automatkalla Fujinomiyan juna-asemalta ekokylä Konohana Familyyn yritän etsiä kuuluisaa vuorta katseellani, mutta on pilvistä ja ujon maineessa oleva vuori pysyy piilossa.
Harmi, sillä paikka, jolle Konohana on perustettu, on valittu sen suotuisan energian ja lähellä olevan Fujin vuoksi.
Saavun Konohanaan kuten moni ekoturisti, omatoimimatkalainen tai erikoisempia matkailukokemuksia hakeva länsimaalainen. Tokiosta Fujinomiyaan pääsee bussilla tai junalla, ja joku Konohanasta tulee hakemaan matkalaisen asemalta.
Minut hakee Konohanan kirjanpidosta vastaava Nakanon, hoikka ja ystävällinen mies, joka pahoittelee huonoa englannin kielen taitoaan.
Konohana Family on hieman yli 80 hengen yhteisö, joka elää mahdollisimman luonnonmukaista elämää. Yhteisö perustettiin vuonna 1994, jolloin jäseniä oli 20, heistä 15 aikuista ja viisi lasta. Nyt aikuisia on vajaat 60 ja lapsia noin 30. Suurin osa on naisia.
Yhteisö aloitti vegaanina, mutta linjasta on sittemmin luovuttu. Konohana on kuitenkin yksinomaan kasvissyöjien yhteisö: heillä on kanoja kananmunia varten ja mehiläisiä hunajantuotannon vuoksi, mutta lihaa ei lautasilla näy.
Yhteisöllä on 18 hehtaaria maata, josta osa on yhteisön omistamaa ja loput he vuokraavat maanomistajilta. Fujinomiya, jonka kyljessä Konohana Familyn tilat sijaitsevat, on 120 000 asukkaan kaupunki palveluineen, mutta yhteisö sanoo olevansa hyvin itseriittoinen ja kaupungissa tulee käytyä vähän. Konohanalla on yli 270 lajiketta viljelyssä, muun muassa hedelmiä, vihanneksia, papuja, maapähkinöitä, kasviksia ja tietysti riisiä.
Viljely on ehdottoman luomua eikä keinotekoisia lannotteita ole. Konohanassa käytetään esimerkiksi neempuusta uutettua hyönteismyrkkyä tuholaisten torjuntaan. Yhteisön jäsenten virtsa kerätään talteen ja silläkin lannoitetaan.
Nakanon pysäköi auton Konohana Familyn pihaan. Päärakennuksessa sijaitsee suuri kokoontumistila, joka toimii myös ruokasalina, jossa sata henkilöä voi syödä.
Yksi Konohanan tulonlähteistä on ravintolatoiminta ruoan ja elintarvikkeiden myynnin lisäksi: kuka vain voi tulla Konohanaan lounaalle. Lisäksi rakennuksen yhteydessä on ryokan-tyylinen majatalo sekä hoitohuoneita erilaisia energiahoitoja sekä hierontaa varten.
– Hei! Minä olen Michiyo-chan. Tervetuloa Konohanaan, sanoo Michiyo Furuhashi, lähes kymmenen vuotta yhteisön jäsenenä ollut nainen. Michiyo toimii oppaanani koko kolmipäiväisen vierailuni ajan.
Konohanassa kaikilla on lempinimi, Michiyo selvittää.
– Love-chan hoitaa vieraat, lapset ja vastaa kotitaloustöistä, Non-chan vastaa keittiöstä, Kat-chan on kanalassa ja niin edelleen. ‘Chan’ on niin kuin muru, sweetheart, Michiyo sanoo.
Michiyo kertoo minulle Konohana Familyn aikatuluista ja minulle varatusta ohjelmasta samalla kun istumme lounaalle ruokasaliin. Minulle tuodaan bento box, jossa on okraa, munakoisoa, papuja, tempuraa ja kananmunapaistosta. Lounaalla kuten muillakin aterioilla tarjotaan myös misokeittoa ja riisiä.
– Aloitamme joka aterian rukoilemalla, Michiyo sanoo ja sulkee silmänsä ja laittaa kätensä yhteen. Paikalla on pari-kolmekymmentä henkilöä ja he kaikki tekevät samoin. Läsnäolijoista nuorin aloittaa rukouksen ja myös lopettaa sen.
– Itadakimasu, Michiyo sanoo ja lyö kämmenet kolme kertaa yhteen. Voimme syödä.
Ruoka on herkullista. Kysyn rukoilemisesta ja Michiyo kertoo yhteisön hengellisyydestä.
– Konohana ei ole uskonnollinen yhteisö, mutta henkisyys on meille tärkeää. Kylän toiminta, viljely ja tuotanto ovat fyysisiä asioita, mutta tärkeämpää on yhteisön henkinen harmonia. Ajamme rauhan asiaa ja pyrimme lähettämään hyvää energiaa maailmaan, Michiyo kertoo.
Vieressämme istuu ryhmä miehiä, jotka ovat olleet aamupäivän töissä riisipellolla. Michiyon mukaan he puhuvat töistään.
–He reflektoivat aamuaan ja sanovat, että ei ollut täysi keskittyminen mukana hommissa. Keskustelut lounaallakin ovat usein hyvin syvällisiä, MIchiyo sanoo.
Itsereflektio on tärkeä osa konohanalaisten elämää. Yhteisöllä on varsin monimutkainen maailmankuva ja filosofia, jonka perusajatuksia on universumin lain seuraaminen ja ihmisen oman egon aiheuttamien ristiriitojen ratkaiseminen. Tämä johtaa siihen, että työnteko koetaan yhteytenä luontoon, muihin ihmisiin ja universumiin ja koko ajan pyritään elämään epäitsekkäästi.
Näkemys on peräisin Konohanan perustajajäseniltä ja yhteisön henkiseltä johtajalta Isadonilta.
Michiyo on järjestänyt minulle audienssin Isadonin kanssa myöhemmin viikonlopun aikana, mutta ensin lähdemme kiertoajelulle Konohanan tiluksille – tietysti kiitettyämme ensin lounaasta, gochisosama deshita.
– Sitten illalla järjestämme sinulle tervetuliaiskonsertin.
Konohanassa kaikki tekevät töitä. Yhteisö tuottaa niin paljon maanviljelystuotteita, että se myy 90 prosenttia niistä ulos ja elää itse yhdellä kymmenyksellä tuotannostaan. Kaikki tulot jaetaan tasan yhteisön kesken ja yhteisö on verottajan silmissä laillinen entiteetti. Michiyon mukaan Konohanassa toimitaan talouden osalta hyvin varovaisesti ja suurista hankinnoista päätetään yhdessä.
–Jos tarvitsemme jotain erityistä kuten lasten vaatteita niin sellaiset haemme kaupasta. Pyrimme kuitenkin aina ostamaan asioita, joista koko yhteisö hyötyy eikä vain yksilö, Michiyo sanoo.
Michiyo kierrättää minua riisipelloilla, näyttää lootusviljelmiä, vie minut kanalaan ja mehiläistilalle. Hän esittelee minulle Konohanan alkuperäisen rakennuksen, ja vie minut jakelukeskukselle. Konohanan toiminta on hyvin organisoitua ja japanilaisen säntillistä.
Michiyon mukaan luomumenetelmillä saadaan parempia tuloksia kuin teollisilla lannoitteilla.
– Kaikella on oma värähtelynsä. Pitää tuntea pellon ja kasvien energia ja universumin kiertokulku. Siihen päästään intuition kautta, jolla voidaan ohittaa ego ja sen aiheuttamat vaatimukset. Jos kaikki on kunnossa, kaikki kiertää vapaasti, niin luonnossa kuin ihmisissä, Michiyo sanoo.
Michiyon mukaan egosta päästäminen irti on vaikeaa ja kivulias prosessi myös hänelle itselleen.
– Välillä tuntuu, että on menossa oikeaan suuntaan, mutta sitten taas on vaikeaa.
Suuntaamme illan tullen takaisin päärakennukseen, jossa minua odottaa tervetuliaiskonsertti, joka järjestetään kaikille Konohanan vieraille.
Joka ilta yhteisö kerääntyy ruokasaliin ja pitää kokouksen, jossa reflektoidaan päivän tapahtumia ja suunnitellaan tulevaa.
Kokoukset alkavat aina chakrojen vokalisoinnilla ja Katakamuna-lauluilla, joilla pyritään pääsemään eroon ihmismielen vääristymistä, tasaamaan energiavirtaus ja hakeutumaan takaisin alkuperäiseen värähtelyyn.
Yhtäkkiä kymmenet ihmiset vokalisoivat yhteen ääneen kaikuvassa ruokasalissa. Kokemus on vaikuttava. Konohanassa henkisyys ja käytännöllisyys kulkevat käsi kädessä: kun energiat on tasattu, suunnitellaan ja jaetaan seuraavan päivän työt. Tänään tosin on ensin vuorossa tervetuliaiskonsertti.
Konserttiin osallistuu koko yhteisö. Lapset esiintyvät ja aikuiset esiintyvät ja lopuksi kaikki menevät suureen ympyrään. Tomoko eli Tomo-chan kääntää minulle laulujen tarinat.
– Ihmiset tunsivat, että yhteiskunnassa on jokin väärin, mutta he eivät oikein tienneet mikä. He tulivat Konohanaan hakemaan vastauksia. Olemme tähtiä ja eläneet pitkän ajan ja kaiken päämääränä on valaistuminen. Meissä on elämää, emme tiedä sen salaisuuksia, mutta elämme, Tomo-chan kääntää.
Esiintyjät antavat minulle puheenvuoron ja esittelen itseni, olen toimittaja Suomesta.
– Ahaa, Suomi! joku sanoo ja googlaa Suomen läppärillään, jonka ruutu on heijastettu videotykillä valkokankaalle.
Kankaalla näkyy kuvia joulupukista, lumilinnasta, mökkimaisemista ja Suomen lipusta.
Saan lempinimen Yan-chan.
Konsertin jälkeen yhteisökokous alkaa. Joka pöytään tulee mikrofonit puheenvuoroja varten ja samalla tehdään pieniä puhdetöitä, kuten papujen perkaamista ja maapähkinöiden kuorintaa.
Kokoukset saattavat kestää tuntikausia, joten lapset viedään ensin nukkumaan. Muista taloista kokoukseen osallistutaan Skypellä. Michiyo kääntää minulle koko ajan, mistä keskustellaan. Aiheet käsittelevät muun muassa reinkarnaatiota ja universumin syntyä.
Toinen kääntäjä, Tomoko, on kotoisin alunperin Tokiosta. Kysyn, miksi hän on tullut Konohanaan ja hän miettii hetken ennen vastaustaan.
– Olin ennen kauppayhtiössä töissä ja tulin siihen tulokseen, että järjestelmässä on jotain pielessä. Halusin muuttaa maailmaa. Mutta ennen kuin voi muuttaa maailmaa, täytyy muuttaa itseään, Tomoko sanoo.
Tomokon toimittajaystävä oli kirjoittanut Konohanasta lehtijutun ja Tomoko tuli sen innoittamana yhteisöön, lähes seitsemän vuotta sitten.
– Kaikilla on oma tarinansa, Michiyo sanoo.
Kaikille Konohanan elämä ei kuitenkaan sovi.
Alkuperäisestä 20 jäsenestä neljä jätti aikanaan yhteisön. Erään pariskunnan nainen elää yhä Konohanassa, mutta hänen miehensä erosi yhteisöstä. Hän palasi ja kokeili uudestaan elämää yhteisössä vuoden ajan, mutta ei lopulta halunnut jatkaa yhteisössä.
Konohanassa ei sinänsä eletä avioliiton kaltaisissa suhteissa. Konohanan lapset ovat kaikkien lapsia siinä mielessä, että kaikki aikuiset osallistuvat heidän kasvattamiseensa. Yhteisön elämäntapa ja siihen liittyvä itsereflektio ja epäitsekkyyden tavoittelu ovat radikaaleja ajatuksia, eikä se kaikille sovellu.
Vetäydyn omaan huoneeseeni yöpuulle lähellä puoltayötä, mutta konohanalaisten kokous vielä jatkuu.
Aamiainen tarjoillaan seitsemän aikaan aamulla.
Konohanassa matkailija voi osallistua yhteisön töihin, mennä pellolle muiden mukana tai auttaa keittiössä. Jotkut leikkivät lasten kanssa ja toiset vetäytyvät omiin oloihinsa eräänlaiseen retriittiin. Eräs israelilaispariskunta teki huoneessaan päivät omia töitä läppäreillään, mutta osallistui kuitenkin yhteisiin aterioihin ja yhteisökokouksiin iltaisin.
En näe viikonlopun aikana Fuji-vuoresta vilaustakaan. Michiyo osoittaa eräänä päivänä missä vuori on ja otan siitä kännykällä kuvan vitsiksi:
Kun vierailuni on ohi, ostan tuliaisiksi pieniä purkkeja Konohana Familyn hunajaa.
Kymmenkunta jäsentä hyvästelee minut ja yksi vitsailee suuresta matkalaukustani (“Mahtuisin tuonne sisään!”).
Toivotan ihmisille hyvää jatkoa ja Nakanon vie minut takaisin juna-asemalle, missä astun junaan, joka vie minut pois Japanin maaseudulta kohti sen metropoleja.
Junassa syön vielä minulle Konohanan keittiössä tehdyt eväät, huolellisesti pakatun bento boxin, jonka sisältö on jälleen herkullista.
Katso lisää kuvia elämästä Konohana Familyn tapaan
Lue lisää:
Henkinen johtaja kiistää kulttiväitteet: "Ihmiset voivat itse tulla katsomaan"
