Oulu

Ely-keskus: Pohjantien sillat eivät kestäkään raskaita kuormia – siltaremontti voi viivästyä 2–3 vuotta ja li­sä­kus­tan­nuk­sia tulee

Pohjantien remontti tulee viivästymään ja sen kustannuksiin tulee merkittäviä muutoksia. KUVA: Jukka-Pekka Moilanen
Oulu 23.1.2018 9:20 | Päivitetty 23.1.2018 10:51
Kaleva

Oulujoen sillat eivät kestä raskaita kuormia. Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen mukaan tämä tarkoittaa merkittäviä muutoksia nelostien remonttin aikatauluun ja kustannuksiin Oulun kohdalla.

Ely-keskuksen mukaan Oulujoen sillat saneerattiin vuosina 2005–2006 sillä periaatteella, että nykyiset kevyen liikenteen kaistat olisi mahdollista muuttaa kolmansiksi ajokaistoiksi. Viime vuonna silloille teetettiin kantavuustarkasteluja, joissa on havaittu ongelmia.

Vuoden 2013 ajoneuvoasetuksen mukaisia korotettuja kuormia ei voida sallia kaikilla kaistoilla eikä kolmansien kaistojen käyttöönotto ole mahdollista ilman vahvistustoimenpiteitä.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Liikennevirasto ovat käynnistäneet lisäselvitykset silloista. Selvityksissä tutkitaan siltojen vahvistamista tai niiden uudistamista. Molemmista vaihtoehdoista tulee merkittäviä muutoksia kustannuksiin ja aikatauluun.

Jos Oulujoen yli päädytään rakentamaan uusi silta, se tulisi maksamaan noin 10 miljoonaa euroa. Samalla urakka viivästyisi todennäköisesti 2–3 vuotta, mikä näkyisi myös tieosuuden nopeusrajoituksissa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan kolmikaistaisen Oulujoen sillan olisi pitänyt valmistua tämän vuoden syksyllä.

Painaville erikoiskuljetuksille eri reitit

Ely-keskuksen mukaan sillat ovat kuitenkin turvallisia käyttää. Siltoja voivat käyttää kaikki ajoneuvoasetuksen mukaiset ajoneuvot. Siltojen kunnon varmistamiseksi raskaat ajoneuvot (korkeintaan 76 tonnia) ohjataan oikeanpuoleiselle kaistalle. Vasemmanpuoleiselle kaistalle asetetaan 10 tonnin kokonaispainorajoitus.

Yli 76 tonnia painavat erikoiskuljetukset ohjataan kulkemaan muiden Oulujoen ylittävien siltojen kautta. Erikoiskuljetuksille suunnitellaan reitit aina ennakolta painorajoitukset huomioiden.

– Toimenpiteellä varmistetaan turvallinen liikennöinti sekä vähennetään silloille kohdistuvia rasituksia. Näin sillat saadaan pidettyä liikennöitävänä, kunnes ne on korjattu tai uusittu, Liikenneviraston taitorakenneyksikön päällikkö Minna Torkkeli sanoo tiedotteessa.

Painorajoitusta osoittavat merkit asetetaan maastoon lähipäivinä.

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen ylijohtaja Matti Räinä sanoo tiedotteessa, että aikataulu- ja kustannusmuutokset ovat "harmillisia".

– Tärkeintä asiassa on, että Suomen tärkein pohjois-etelä-suuntainen tieyhteys ja Pohjois-Suomen vilkkaimmin liikennöidyt sillat saavat kestävän ja pitkäaikaisen ratkaisun.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (232)

Oulun kaupunnin päättäjät o-hoi... ottakaa ihmeessä mallia pudasjärven taajaman sillasta, sen uusista hienoista peittävistä kaiteista. Samanlaiset tänne ouluunkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kalliiksi tulee veronmaksajille rekkojen painonostot, kun valtakunnan sillat menee uusiksi! Ei taas mitään järkeä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Älä nyt innostu liikaa, sillä kaikki sillat ei todellakaan mene vielä uusiksi, mutta ajan kuluessa kyllä.
Nuo sillat joudutaan uusimaan vuosien saatossa ihan ilman rekkojen painonousuakin, sillä yksikään silta ei ole ikuinen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No se kuka keksi tuon rekkojen painonnoston, niin maksakoon viulut. Yksinkertaista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taas Räinä "hoitaa homman" viimeksi kävi eukkonsa ja ystävä pariskunnan kanssaa piiiitkällä lomareissulla ihan meidän veronmaksajien piikkiin. NO kun kärähti maksoi osan takaisin...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taitaa taas lykätä Ii-Simo välin kunnostusta vuodelle 2025.Kiitosta vaan tästäki.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ajoneuvojen kokonaispaino oli aikoinaan 40 tonnia ja nykyisin liki kaksinkertaiseksi nostettu. Verovaroilla rakennettu tiestö ei kestä tätä liiallista kokonaispainon nostoa. Työllistäisi enemmän kun ajoneuvojen kokonaispaino pudotettaisiin takaisin tuonne 40 tonniin, ja tiekustannuksissa säästettäisiin todella suuria summia! Painon pudottaminen takaisin ei kuitenkaan lisäisi tavaraliikenteen ja tavaran lopullista hintaa juuri ollenkaan, koska rahtikustannukset ovat kovin pieni osa tuotteen kokonaishinnasta! Teollisuuden tarvitsema raskas liikenne voidaan siirtää rautateille takaisin. Kuluttajat saisi tuon tuotteiden rahtihinnan nousun takaisin säästyneissä tiekustannuksissa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt sinun on parempi pitäytyä aiheessa johon edes vähäiset kyvyt riittää, tähän aiheeseen ei näemmä riittänyt lähellekään, mutta ainahan se on lämpimikseen hyvä näppäimiä saastuttaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No itseasiassa tuo logiikka on oikea,ja tätä aikanaan laski liikenneministeriön työryhmä päätyen samaan lopputulokseen, siinä pidettiin tonnimäärän laskua pyörillä järkevänä, ja kiskoille siirtyvät rekkakontit saivatkin 2014-2015valtiolta kompensaatiota. Tonnit alas tai rekat runkoliikenteestä kiskoille,se oli pelin henki muttei toteutunut.
Tonnia

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sulle ihan samat terveiset. Kiskoilla normaali rahdin kuljettaminen ei ole koskaan ollut, eikä tule olemaan kannattavaa, koska sen vuoksi joudutaan lisäämään autoja väliasemien jakokuljetuksissa. Nyt yksi auto pystyy matkalla purkamaan ja lastaamaan suoraan kohteeseen ja juuri kuljetusmäärän lisääntyminen yksikköä kohden saadaan kapasiteettiä vieläkin paremmaksi.
Tiet kestää hyvin nuo HCT- yhdistelmien painot, se ei ole mikään ongelma, vaan routa on edelleen ongelma Suomessa joka tiestöt rikkoo ja johtuen huonosta pohjatyöstä.
Lisäksi rautatiekuljetukset ovat liian hitaita esim. elintarvikkeiden kuljetuksiin.
Tätä rautatieleikkiä on kokeiltu välillä Helsinki- Oulu -Helsinki mutta ei todettu hyväksi ratkaisuksi juuri hitautensa vuoksi.
Saksassa ei myöskään harrasteta rautatiekuljetuksia kuin ainostaan välillä Ingolstadt- Brennero ja sekin vain Itävallan painorajoituksien takia Brenneron solassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Liikenne asiat ovat tärkeitä elinkeinopuolelle myös. Yritysspuolen päätöksenteko om muuttunut ko organisaation oman egon kohotuspuheiksi ja kehumiseksi. Lisäksi yritys saa vvääriä neuvoja ja aikaa kuluu...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hienoa. Taas saa ely rahaa josta suurinosa menee oman porukan työllistämiseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No eihän tuo ole ongelma rakennetaan pari virtapilaria/siltaa kohti lisää niin jopa heittää nytkymästä eikä vaikuta joen virtaamaan milläänlailla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nuo korkeat painot eli yli 56 tonnia tulisi kieltää kokonaan , kyllä rekkoja riittää, jaetaan paino useammalle rekalle ! On järjetöntä särkeä sillat ja tiepohjat muutaman liikennöitsijän ahneuden takia ja ympäristö asioihin vaikutus on täysin mitätön !

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näin pohjoisessa. Painetaan villaisella, vähätellään ja harmitellaan eikä opita tälläkään kertaa yhtään mitään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten on mahdollista, että näin ammattitaidottomia henkilöitä työskentelee ELY:ssä? Ennen kuin rahaa ruvetaan polttamaan senttiäkään nämä asiat pitäisi olla selvillä. Tästä työmaasta tulee uusi Talvivaara joka syö veronmaksijien rahoja hirveät määrät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (232)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa koko maassa lukuun ottamatta Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kuntia. Ruohikkopalojen vaara on suuri Pohjois-Lapissa.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Orpo näpäytti Rinnettä punakapinasta

114 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Yh-äippien mollaus

Joo, se on todella omituista. Minut kasvatti yh-äiti ja olen menestynyt elämässäni erittäin hyvin. Tärkeintä ei ole se m... Lue lisää...
Typykkä!

Jari ja sarjakuvat

Jari

24.5.

Naapurit

26.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image