Suomenhevosvarsojen määrä laski historiallisen alas kaksi vuotta sitten, kun varsoja syntyi ensimmäisen kerran 40 vuoteen alle tuhat. Sen jälkeen suomenhevostammojen astutusmäärät ovat olleet hienoisessa nousussa, kertoo Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää.
Tänä vuonna syntyneiden suomenhevosvarsojen määrä ylittää todennäköisesti jälleen tuhannen varsan rajan.
– Noin tuhat varsaa vuodessa on tärkeä sen kannalta, että rotu voidaan säilyttää elinvoimaisena ja sitä voidaan kehittää, Mäenpää sanoo.
Vaikka vuosittain syntyvien varsojen määrä on 2010-luvulla laskenut selvästi, Mäenpää näkee rodun kehityksen myönteisenä.
– Ilahduttavaa on, että laatu on parantunut koko ajan.
Tämän kesän varsamäärästä ei ole vielä tarkkaa tietoa. Varsat pitää ilmoittaa rekisteriin kuukauden kuluessa syntymästä, ja moni varsa on nähnyt päivänvalon vasta heinäkuun aikana.
Monipuolinen rotu, ratsukäyttö yleistynyt
Suomenhevonen viettää tänä vuonna 110-vuotisjuhlaa. Juhlavuosi on lisännyt kiinnostusta rotuun ja saanut aikaan positiivista virettä. Mäenpää sanoo, että monipuolisesta suomenhevosesta ollaan ylpeitä.
– Ja ihan aiheesta, hän toteaa.
Nykyään noin 70 prosenttia suomenhevosvarsoista syntyy ennen muuta ravikäyttöä ajatellen, mutta samalla suomenhevosen arvostus ratsuna on kohonnut.
– Ratsupuoli on noussut huomattavasti. 2000-luvulla suomenhevosia on alettu jalostaa ja kouluttaa entistä enemmän myös kouluratsastuspuolelle. Se lisää laatua, Mäenpää toteaa.
Raviurheilu on kuitenkin se, joka on rodun kannalta elintärkeää.
– Uskon vahvasti siihen, että jos ravipuolella säilyy kiinnostuu suomenhevoseen, kanta säilyy, Mäenpää sanoo.
Oulun Pikkaralassa asuvan Johanna Kurtin Lai lai -tamma synnytti orivarsan kesäkuun alussa. Super-Simosta on tarkoitus tulla juoksija.
– Se on ensisijainen tavoite. Varasuunnitelma on se, että siitä tulee esteratsu, Kurtti sanoo.
Nopeat oriit astutustilastojen kärjessä
Suomenhevonen on raviradoilla hitaampi kuin raviurheiluun jalostettu lämminverihevonen. Ihmisiä kiinnostaa kuitenkin oma rotu ja sen omaleimainen luonne.
– Suomenhevonen kuvastaa suomalaisia. Se on sitkeä puurtaja ja nöyrä työntekijä, Minna Mäenpää kuvailee rodun suosiota.
Useita suomenhevosia omistanut Johanna Kurtti sanoo, että rodun monipuolisuus viehättää.
– Suomenhevonen on tällaiselle maalaiselle sopiva. Vähän jästipää, mutta sen kanssa pystyy tehdä vähän kaikenlaista, Kurtti toteaa.
Suomenhevosen jalostuksessa kiinnitetään huomiota siihen, että sukulaisuusaste ei nouse liian korkeaksi. Yksi ori saa jättää enintään 150 jälkeläistä vuodessa. Mäenpää sanoo, että siihen määrään ei ole kukaan ori viime vuosina päässyt.
– Viime vuonna Viesker oli ainoa, jolla oli yli sata tammaa. Tänä vuonna se on Costello.
Mäenpää sanoo, että suosituimmat oriit ovat yleensä ne, joilla on kovimmat näytöt raviradoilta. Myös oululainen Kurtti sanoo, että Super-Simon isä valikoitui radalla annettujen näyttöjen perusteella.
– Olen seurannut Suivikasta raveissa. Menestystä on tullut, ja se on hieno hevonen, Kurtti sanoo.
Tämän kesän suosikkioriit poikkeavat varmasti viime kesän suosikeista. Kaikkien aikojen suosituimman siitosoriin, Vieskerin, omistajat kertoivat talvella, että ori jää eläkkeelle myös siitostoiminnasta. Toinen suosittu ori, Liising, puolestaan kuoli talvella.
Kaleva koostaa suomenhevosgalleriaa suomenhevosen juhlavuoden kunniaksi. Katso lukijoiden lähettämiä suomenhevoskuvia.
Täydennämme galleriaa sitä mukaa, kun kuvia tulee. Kuvat voi lähettää numeroon 13222 tai verkkolomakkeen kautta.
Suomenhevosella 110-vuotinen historia
Suomenhevonen on ainoa Suomessa kehitetty hevosrotu.
Tänä vuonna on suomenhevosen juhlavuosi. Sitä on jalostettu puhtaana rotuna vuodesta 1907 lähtien.
Suomessa oli viime vuonna 19 200 suomenhevosta.
Suomenhevosta jalostetaan neljälle suunnalle: juoksija, ratsu, työhevonen ja pienhevonen.
Suomenhevonen on keskikokoinen, sopusuhtainen ja hyväryhtinen hevonen.
Lähde: Suomen Hippos
