Sekä EU että Suomi tuomitsevat edelleen Venäjän toimet Krimillä. Venäjä liitti Ukrainalle kuuluvan Krimin laittomasti itseensä tasan neljä vuotta sitten.
Myös tiedot Krimin heikkenevästä ihmisoikeustilanteesta huolestuttavat Suomea, kertoo ulkoministeri Timo Soini (sin.)tiedotteessaan. Hän kehottaa Venäjää tutkimaan rikkomukset ja saattamaan syylliset oikeuden eteen.
EU:n kannanotossa todetaan, että Krimin asukkaiden perusvapauksia, kuten sanan- tai uskonnonvapautta ja oikeutta kokoontua rauhanomaisesti rajoitetaan järjestelmällisesti.
EU vaatii niin ikään, että niemimaan kaikille etnisille ja uskonnollisille yhteisöille on taattava mahdollisuus säilyttää oma kulttuuriperinteensä.
- Euroopan unioni toistaa, että se ei tunnusta tätä kansainvälisen oikeuden loukkausta ja tuomitsee sen edelleen. Se merkitsee välitöntä haastetta kansainväliselle turvallisuudelle ja sillä on vakavia seurauksia kansainväliselle oikeusjärjestykselle, joka suojelee kaikkien valtioiden yhtenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta, sanotaan EU:n korkean edustajan Federica Mogherinin EU:n puolesta antamassa kannanotossa.
EU ei myöskään tunnusta Venäjän Krimin niemimaalla pitämiä vaaleja.
- Krimin niemimaan jatkuva militarisointi vaikuttaa edelleen Mustanmeren alueen turvallisuustilanteeseen. Krimiläisten on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisesti pakko ottaa Venäjän kansalaisuus ja palvella Venäjän federaation asevoimissa, Mogherini jatkaa.
YK on jo aiemmin ottanut kantaa Krimin tilanteeseen. Maailmanjärjestö on muun muassa varoittanut, että oikeustilanne Krimillä on merkittävästi heikentynyt Venäjän miehityksen aikana.
YK:n ihmisoikeusvirasto on dokumentoinut vakavia ihmisoikeusrikkomuksia, kuten sattumanvaraisia pidätyksiä, muilutuksia ja kidutusta.
