Hollannin keskiviikkoinen vaalitulos oli helpotus markkinoille ja talousasiantuntijoille. Populistiliikkeiden nousu on saanut ekonomistit varoittelemaan, että lisääntyvä poliittinen epävarmuus voi heikentää talouskasvua etenkin Euroopassa, missä kasvu on muutenkin heiveröistä.
Hollannin keskiviikon vaaleissa oikeistopopulistinen vapauspuolue lisäsi kannatustaan, mutta vihervasemmiston Groenlinks kahmi sitäkin enemmän uusia paikkoja parlamenttiin. Molemmat jäivät vielä selvästi suurimman puolueen keskustaoikeistolaisen VVD:n taakse.
Moni politiikan ja talouden asiantuntija tuntuu tuoreeltaan pitävän Hollannin vaalitulosta jonkinlaisena ennusmerkkinä Ranskan tulevista presidentinvaaleista, joita pidetään Hollannin parlamenttivaaleja tärkeämpänä merkkipaaluna Euroopan tulevaisuudelle.
Ranskan presidentinvaaleissa kovaa kansallismielistä linjaa ajavalle Marine Le Penille on povattu vankkaa kannatusta. Esimerkiksi yksityispankki Evlin pääekonomisti Valtteri Ahti tweettasi, että Hollannin vaalivoittajan VVD:n menestystä pidetään Le Pen -barometrina.
– Hollannin vaalitulokset vanhaa normaalia palauttavia. Brexit ja Trump eivät saaneet suoraa jatkoa. Vaalit vaikuttavat toisiinsa, tulkitsi puolestaan ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista Twitterissä.
OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi Twitterissä, että Hollannin vaalit vähentänevät riskihinnoittelua markkinoilla. Heiskanen kuitenkin muistutti, että Hollannissa talous on vahva, mutta Ranskan vaaleissa keskusteltavana on kipeitä uudistuksia.
Protestitliikkeet huolestuttavat
taloustieteilijöitä
Hollannin ja muiden EU-maiden vaalit vaikuttavat Euroopan politiikan ja sen myötä talouden suuntaan pitkällä aikavälillä.
Talousasiantuntijat ovat huolissaan protestiliikkeiden noususta, sillä Euroopan uusia oikeistopopulistisia poliitikkoja yhdistää se, että niiden tavoitteet ovat päinvastaisia EU:n periaatteisiin nähden. Populistiliikkeet vaativat rajoja kiinni ja paluuta kansallisvaltioihin, kun EU tähtää vapaaseen liikkuvuuteen ja avoimiin markkinoihin.
– Kaikki se hyvä talouskasvu mitä saadaan, tulee tehokkuuden ja tuottavuuden parantamisesta. Jos ruvetaan pistämään erilaisia kaupan esteitä ja kontrolloimaan voimakkaasti maahanmuuttoa – ja seuraavaksi varmaan pääomienkin liikkumista – niin sehän on myrkkyä mahdollisimman tehokkaalle ja järkevälle tuotannon järjestämiselle, sanoo ekonomisti Timo Vesala LähiTapiola Varainhoidosta.
Taloustieteilijät laitaa lukien katsovat, että Suomen kaltainen pieni, vientivetoinen avotalous kärsisi heti, jos maailmanlaajuinen markkinoiden avaaminen kääntyisi tullimuurien rakenteluksi.
Vesala sanoo pitävänsä populistiliikkeiden tämänsuuntaisia vaatimuksia ”surullisina” nykyisessä tilanteessa, jossa ikääntyvä Eurooppa ei saa enää käytännössä lainkaan vetoapua talouteen aktiiviväestön kasvamisesta.
Vaalitulos sai korot nousuun
Markkinat näyttivät torstaina palkitsevan Hollannin vaalituloksen ja Yhdysvaltain keskuspankin keskiviikkoiltana ilmoittamat koronnostot nousulla. Helsingin pörssi oli aamupäivällä noin 0,7 prosentin nousussa.
Arvopaperi-lehden mukaan pörssikurssit nousivat Aasiassa Yhdysvaltain koronnostoilmoituksen jälkeen, ja Yhdysvalloissa pörssikurssit rikkoivat vanhoja ennätyksiään.
Yhdysvaltain keskuspankin keskiviikkoinen ilmoitus nostaa korkoja oli odotettu. Korkojen nosto viestii siitä, että keskuspankki luottaa maan talouden vahvaan kasvuun. Yhdysvalloissa talous on kasvanut viime ajat mukavan tasaisesti ja maan työttömyys on painunut alle viiteen prosenttiin.
