Ulkomaat

Mainos

Asiantuntija: Pohjois-Korea on Trumpille seksikäs vastustaja - maan jumalaiset johtajat eivät kuole koskaan

Pohjois-Korean johtaja marssii sotilaiden kanssa Ryo Myong kadulla huhtikuussa. Kim Jong-un on maan kolmas johtaja. Ennen häntä maata johtivat hänen isänsä ja isoisänsä. Kim Jong-unin isä valitsi seuraajakseen nuorimman poikansa, koska hän oli isoveljeään vahvaluontoisempi. Kulttuuria ja sähkökitaran soittoa harrastava isoveli asuu yhä Pohjois-Koreassa. KUVA: HOW HWEE YOUNG / EPA
Ulkomaat 11.11.2017 17:47
Anna Leinonen

Pohjois-Korea rähjää, eristäytyy, tekee ydinkokeita ja kiduttaa omia kansalaisiaan. Tai sellaiselta valtiolta se on viime kuukausien uutisoinnin valossa näyttänyt. Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus, sanoo maailmanpolitiikan professori Pekka Korhonen Jyväskylän yliopistosta.

 – Yhdysvallat on se, joka enemmän provosoi, hän sanoo.

Korhosen mukaan Yhdysvaltain Pohjois-Korean politiikka teki selvän käännöksen nykyisen presidentin Donald Trumpin myötä.

Kun Donald Trump nousi Yhdysvaltain presidentiksi, hän alkoi korostaa Pohjois-Koreaa vihollisvaltiona. KUVA: CHUNG SUNG-JUN / POOL / EPA

– Pohjois-Korea on Trumpille seksikäs vastustaja, ja Trump ryhtyi selkeästi kiristämään sitä.

Pohjois-Korea on vastannut tilanteeseen näyttämällä sotilaallista voimaansa. Se teki viime keväänä ja kesänä useita ydinkokeita. 

Provosoinnin kohteena Pohjois-Korea on helppo kohde. Kun maata tai sen johtajaa solvataan, kyse on samalla pyhäinhäväistyksestä.

– Maan johtaja Kim Jong-un on jumalainen hahmo ja kansaa yhdistävä symboli. Hän ei ole tavallinen ihminen. Kaikki pilkka, joka kohdistuu jumalaan, on äärimmäisen vakava asia, Korhonen sanoo.

Asiantuntija näkee, että Trump tarvitsee ulkopuolelta tulevan vihollisen vahvistamaan omaa asemaansa. Hänen suosionsa on tällä hetkellä varsin matala ja saavutuksensa sisäpolitiikassa vähäiset.

Usein Yhdysvalloissa on nähty vihollisvaltioita Lähi-idän suunnalla. Korhosen mukaan Pohjois-Korea on yksinkertaisempi ja helpommin ymmärrettävä vihollinen kuin Lähi-itä, joka koostuu useista valtioista, johtajista ja kansallisuuksista.

– Pohjois-Koreassa on yksi valtio ja yksi johtaja.

– Toinen juttu on raha. Lähi-idän sodankäyntiin menee paljon rajaa. Kun Pohjois-Koreaa kiristetään, se ei maksaa Yhdysvalloille mitään.

Korhonen sanoo, että Trumpin puheiden lisäksi Yhdysvallat provosoi Pohjois-Koreaa sotilaallisella läsnäolollaan. Suurvallalla on tiiviit yhteydet Etelä-Koreaan ja Japaniin, joiden kanssa se järjestää massiivisia sotaharjoituksia Pohjois-Korean läheisyydessä. Lisäksi Pohjois-Aasian vesillä seilaa kolme Yhdysvaltojen lentotukialusta.

Kim Jong-unin asemasta ei tarkkaa tietoa

Julkisuudessa Pohjois-Korean keulakuvana esiintyy Kim Jong-un, joka on tällä hetkellä noin 32-vuotias. Tarkkaa syntymäaikaa ei ole kerrottu. Myöskään hänen asemastaan maan hallinnossa ei ole länsimaissa varmaa tietoa.

– Moni maksaisi paljon, jos tietäisi tarkkaan. Ehkä Kim Jong-un ei ole diktaattori. Ydinjoukko näyttää muodostuvat 60–80-vuotiaista eliittiin kuuluvista henkilöistä, Korhonen sanoo.

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un (keskellä) juhli onnistunutta ydinkoetta maan pääkaupungissa Pjongjangissa syyskuussa. KUVA: YONHAP / EPA

Hän uskoo, että Kim Jong-unilla on kuitenkin myös valtaa eikä kyseessä ole pelkkä marionetti. Esimerkiksi viime kuukausien ydinkokeet ovat todennäköisesti vaatineet Kim Jong-unin hyväksynnän, vaikka päätös ydinkokeista olisi tehty kollektiivisesti.

Kim-suku on johtanut Pohjois-Koreaa vuodesta 1947 saakka, jolloin nykyisen johtajan isoisä Kim Il-sung nousi maan johtoon. Pohjois-Korean virallisen totuuden mukaan Kim-suvun johtajat ovat pyhiä, jumalallisia ja kuolemattomia.

"Kimismi on se uskonto, joka siellä on. Ei siellä suvaita muita jumalia."

Pekka Korhonen

Kim Il-sung kuoli vuonna 1994, minkä jälkeen hänen ruumiinsa balsamoitiin.

– Kim Il-sung on edelleen Pohjois-Korean virallinen presidentti, Korhonen kertoo.

Vuonna 2011 maan johtoon asettuneen Kim Jong-unin valta on viime vuosina vahvistunut.

– Aluksi julkisuuteen saattoi tulla videoita, joissa hän horjahtaa tai joku muu on häntä korkeammalla. Nyt ollaan tarkkoja, että kaikki, mikä hänestä näkyy, on kunnioitettavaa.

Kriisin juuret vuosikymmenten takana

Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen kireät välit juontavat juurensa toisesta maailmansodasta ja sen jälkeen pian käydystä Korean sodasta. Siinä olivat vastakkain Kiinan ja Neuvostoliiton tukema Pohjois-Korea sekä Yhdysvaltojen tukema Etelä-Korea.

Korean sodassa on tehty aselepo, mutta rauhansopimusta maat eivät ole solmineet.
Sotia seuranneina vuosikymmeninä kummatkin Koreat ovat koonneet itselleen massiivisen sotakaluston. Pohjois-Korealla sanotaan olevan rajan tuntumassa noin 10 000 tykkiä ja ohjusta. 

Pohjois-Korea julkaisi syyskuussa kuvan tekemästässän ohjuskokeesta. KUVA: KCNA / EPA

– Pohjois-Korea on kaivanut tykit vuorten sisällä oleviin tunneleihin. Jos tulee käyttötilanne, ne vedetään esiin. Niillä ammutaan vuorten huippujen yli ennalta suunniteltuihin kohteisiin, ja sitten ne vedetään takaisin vuorten sisään, Korhonen kertoo.

Pohjois-Korea ei ole aktiivisesti tiedottanut ulkomaille sitä, kuinka suuri armeija sillä on. Maan varustelutasosta on kuitenkin saatu käsitys satelliittikuvien perusteella.

Pekka Korhonen pitää poissuljettuna sitä vaihtoehtoa, että Pohjois-Korea hyökkäisi johonkin ydinaseiden toiseen maahan. Maan ydinaseiden määrästä ja laadusta ei ole ulkovalloilla tietoa.

– Onko niitä viisi vai onko niitä kaksikymmentä? Ja vaikka pommi olisi jossakin, onko se operationaalinen. Onko se ohjuksessa? Onko ohjuksessa kiinteää vai nestemäistä polttoainetta? Kiinteä on nopea, nestemäinen on hankala ja räjähtää helposti.

Yhdysvaltojen toimintaa vaikea arvioida

Yhdysvaltojen toiminnan arvioiminen on Korhosen mukaan vaikeaa. Maan lakien mukaan sodan aloittamiseen tarvitaan kongressin hyväksyntä. Presidentti saa kuitenkin aloittaa sotilaallisen operaation ilman kongressin lupaa. Esimerkiksi viime keväänä Yhdysvallat iski Syyrian armeijan asemiin.

Jos Yhdysvallat tekisi sotilaallisen iskun, Pohjois-Korealla olisi tulivoimaa iskeä Etelä-Koreaan ja Japaniin. Siinä tulisi todennäköisesti paljon siviiliuhreja.

Pekka Korhonen sanoo, että Pohjois-Korean avautuminen ja kehitys kohti demokraattisempaa järjestelmää on mahdollista. Pohjois-Korean eliitti on pitemmän aikaa kannattanut rauhansopimusta Yhdysvaltojen kanssa.

– Yhdysvallat sanoo "joo" rauhansopimukselle, jos Pohjois-Korea tuhoaa kaiken ydinaseisiin liittyvän. Samalla se pitää itse isoja sotaharjoituksia alueella, ja sillä on paljon kalustoa siellä. Kiina on esittänyt, että myös Yhdysvallat toimisi rauhansopimuksen puolesta ja vähentäisi vaikutusvaltaansa alueella.

Katso, millaisia kuvia Pohjois-Koreasta on välittynyt ulospäin viime vuosina.

Mainos

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Pohjois-Korea kiduttaa omia kansalaisiaan, no joo, pitää varmaan paikkaansa. En tosin tiedä onko muiden maiden kansalaisten kiduttaminen ja mielivaltaiset vangitsemiset ilman oikeudenkäyntiä yhtään sen ylevämpää. Ja kuten on nähty, amerikkalaiset tappavat mielellään massoittain toisiaan, siinäpä sivistystä ja demokratiaa kerrakseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muut länsimaiset valtiomiehet eivät tähän asti ole uskaltaneet kyseen alaistaa Pohjois korean johtajaa. Trump on suoran toiminnan mies ja on nyt sanonut painavan sanan em johtajasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin, ennen Trumppiahan ei ollut pakotteita ja Pohjois-Korea uhkaili maailmaa ydinaseilla mutta kukaan ei sanonut mitään, joo.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juu professorin kanta tuli selväksi.

Pohjois-Korea on itse asiadsassa kansantaloudellinen ja ihmisoikeudellinen menestystarina jossa demokratia kukoistaa, kansalaiset ovat tyytyväisiä elämäänsä ja saavat esittää parannuksia yhteiskunnan toimintaan kertomalla mielipiteensä tai äänestämällä.

Heidän johtajansa haluavat ainoastaan levittää ylivoimaista elintapaansa meille jotka tyhminä ja kaupallisen propagandan huijaamina emme paremmasta tajua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pohjois_korea eristäytyi, rähjäsi, teki ydinkokeita ja kidutti kansalaisiaan kaikki ne vuodet, kun USA:n edelliset presidentit yrittivät diplomaattisia ratkaisuja maan kriisien ratkaisemiseksi.
Clinton, Bush ja Obama. Noiden presidenttien aikana P-Korean "sallittiin" rauhassa kehittää ydinaseohjelmaansa. Ehkä on aika kokeilla uutta taktiikkaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Voi Arto Nyberg minkä teit

Katsoit sitten vissiin eri Arto Nybergiä, kuin minä? AN ei missään puolustellut TM:ää, sanoi esim.: onko hyökkäys paras ... Lue lisää...
hevoseton poika

Jari ja sarjakuvat

Jari

19.11.

Naapurit

20.11.

Fingerpori

20.11.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image