Valtiovarainministeriö varoittaa, että nykyinen nopea talouskasvu ei voi jatkua pitkään. Ministeriö ennustaa, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,6 prosenttia, mutta ensi vuosikymmenen puolella kasvu hidastuu 1-1,5 prosentin hujakoille.
1,5 prosentin kasvu on useiden eri arvioiden mukaan maksimi, mihin Suomen talous kykenee keskimäärin pidemmällä aikavälillä. Rajan asettaa muun muassa työvoiman määrä. Suomessa työikäisen väestön osuus kääntyy jossakin vaiheessa laskuun.
- Talouskasvu on tuottavuuden kasvun varassa. Työvoima ei kasva, sanoo valtiovarainministeriön osastopäällikkö ja ylijohtaja Mikko Spolander.
Suomea on auttanut suhdanneluontoisesti maailmantalouden kova veto, joka on lisännyt vientiä. Spolanderin mukaan talouskasvu ei voi enää jatkua pitkään, mikä heijastuu Suomenkin talouteen.
- Taloudellinen ilmasto on viilenemässä, Spolander arvioi.
Lyhyellä tähtäimellä Suomi saa nauttia talouskasvun hedelmistä. Talouskasvu jatkuu yli 2 prosentin tahtia ensi vuonna ja lähes 2 prosenttia vuonna 2020. Ripeän talouskasvun aiheuttama työllisyysasteen nousu kohentaa muun muassa julkisen talouden heikkoa tilaa.
- Työllisyyden nopea kasvu on todellakin yllättänyt, kertoo finanssineuvos Jukka Railavo valtiovarainministeriöstä.
Työllisyysaste lähestyy nopeasti hallituksen tavoitetta, joka on 72 prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa, että työllisyysaste kohoaa 72,5 prosenttiin vuonna 2020.
Seuraava hallitus asettanee uuden tavoitteen, joka on mahdollisesti 75 prosenttia. Sekään ei ole huippua EU-maiden joukossa, mutta yläraja lähestyy. EU:n tilastoviraston Eurostatin mukaan Ruotsi on ainoana jäsenmaana yltänyt yli 80 prosentin työllisyysasteeseen.
Velka suhteessa bkt:hen laskussa
Kova talouskasvun ja kohentuneen työllisyyden ansiosta julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on hyvä vauhtia lähestymässä EU:n asettamaa 60 prosentin rajaa.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan tänä vuonna velkaa suhteessa bkt:hen on himpun verran enemmän kuin 60 prosenttia. Rajan alle mennään ensi vuonna.
Julkinen velka lisääntyy kuitenkin edelleen. Velkasuhteen aleneminen johtuu voimakkaasta talouskasvusta, ei velan määrästä.
Huolet pysyvät
Valtiovarainministeriön finanssineuvos Marja Paavonen arvioi, että julkinen talous kääntyy ylijäämäiseksi vuonna 2020 ensimmäisen kerran sitten vuoden 2008. Väestön ikääntymisen aiheuttamat kustannukset huomioiva kestävyysvaje on pienentynyt, mutta on ennusteen mukaan edelleen 2,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
- Kun asioista katsotaan pidemmällä aikavälillä, huolet pysyvät, Paavonen sanoo.
