Suomalaiskuluttajat siirtyvät voimalla käyttämään verkkopalveluita älypuhelimissaan. Älypuhelimia käyttää yhä useampi, alle 45-vuotiaista lähes jokainen ja vanhemmista ikäluokistakin suuri joukko.
Vanhemmissa ikäluokissa eli eläkeiässä erot miesten ja naisten välillä ovat selvemmät, sillä miehet käyttävät älypuhelimia selvästi useammin kuin naiset. Nuoremmissa ikäluokissa sukupuolten väliset erot ovat pienet.
Asiantuntijat arvioivat, että osa yrityksistä ja organisaatioista ei ole pysynyt kehityksessä mukana, vaan verkkopalvelut toimivat edelleen paremmin tietokoneilla ja perinteisillä verkkosivustoilla kuin älypuhelinten sovelluksilla.
Googlen Suomen-maajohtaja Antti Järvinen ennustaa, että Google-hauista lähes kaikki tehdään jo vuonna 2020 älypuhelimilla.
Markkinoinnin professori Jaakko Aspara Hankenilta puolestaan muistuttaa älypuhelimen käyttäjien vaatimuksista. Kuluttajat haluavat helposti ja nopeasti käytettäviä älypuhelinsovelluksia. Niissä pitäisi silti olla monipuolisia ominaisuuksia samalla kun teknologia kehittyy jatkuvasti ja sovellusten muutokset vaativat yrityksiltä yhä enemmän reagointikykyä, osaamista ja rahaa.
Helsingin yliopiston markkinoinnin professori Jari Salo toteaa, että Suomessa sinällään on tietämystä, mutta yritykset eivät välttämättä ole kovin nopeita ottamaan käyttöön uudistuksia.
- Esimerkiksi startup-yrityksillä on usein asiat hanskassa, koska niissä on nuorta ja osaavaa henkilöstöä, mutta on vanhempia yrityksiä ja teollisia yrityksiä, jotka eivät ole niin kiinni tässä mobiilikehityksessä.
Kuluttajapuolen yritykset pyrkivät tarjoamaan asiakkailleen helppokäyttöisiä kännykkäsovelluksia.
- Kyllä nämä vähittäiskaupat osaavat asiansa, mutta on eri asia, ottavatko ne uusimmat teknologiat käyttöön nopeasti. Suomessa ehkä pikkaisen liikaa odotetaan, miten naapurifirma toimii, Salo pohtii.
Hän jatkaa, että monelta suomalaisfirmalta jää saavuttamatta ensimmäisen toimijan etu, kun mietitään esimerkiksi kustannuksia.