Tekoälyn ja etenkin ohjelmistorobotiikan käyttö alkaa kiinnostaa myös julkishallinnon töissä. Ohjelmistorobotit ovat tietokoneohjelmia, jotka käyttävät tietojärjestelmiä samalla tavalla kuin normaali käyttäjä eli ihminen tekisi, mutta nopeasti ja väsymättä.
VTT:n johdolla on selvitetty ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn hyödyntämisen edellytyksiä ja kehityskohteita, jotka on nyt koottu julkishallinnon päätöksenteon tueksi syntyneeseen väliraporttiin. Ratkaisujen kehittämisessä korostuu VTT:n, Aalto-yliopiston ja Etlan tutkijoiden mukaan turvallisuusriskien hallinta.
RoboÄly-projektin päällikkönä on Oulun VTT:ltä erikoistutkija Jukka Kääriäinen.
Esimerkkikohteena selvityksessä on Oulun kaupunki, jonka toiminnoista etsitään sopivia paikkoja ohjelmistorobotiikan käyttöön.
– Tekoäly on vielä tulevaisuutta, mutta ohjelmistorobotiikka on jo ihan ovella, Kääriäinen sanoo.
Kokeiluja ja joitakin askelia on jo Suomessa otettu, joissa tekoälyä jo käytetään julkishallinnossa avuksi.
Esimerkiksi maahanmuuttovirastolla on chatbot, joka perustuu tekoälyyn.
– Toisaalta tekoälyä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi siten, että asiantuntijat voisivat käyttää tekoälyä joidenkin piirteiden löytämiseen suuresta tietomassasta. Sillä tavoin voitaisiin etsiä mahdollisia väärinkäytöksiä, joita asiantuntijat voivat tutkia edelleen tarkemmin.
Ohjelmistorobotiikka on ”vähä-älyisempää” kuin tekoäly. Ohjelmistorobotiikka soveltuu hyvin rutiininomaisiin tehtäviin, kuten tiedon kopioimiseen paikasta toiseen tai vaikka laskun tietojen oikeellisuuden tarkastamiseen. Esimerkiksi palkka- ja henkilöstöhallinnon prosesseissa voidaan hyvin hyödyntää ohjelmistorobotiikkaa.
Ohjelmistorobottia voidaan käyttää sellaiseen työhön, jonka tekotapa voidaan määritellä hyvin.
Ihmisten aikaa jää asiakaspalveluun ja harkintaa vaativaan työhön. Toisaalta ohjelmistorobotiikkaa voidaan vaikka valjastaa etsimään tietoja niin, että voidaan tehostaa ihmisten työskentelyä.
