Talvivaaran osake on yksi suosituimmista pörssiosakkeista ikinä. Sijoittajat voivat vihdoin vähentää tappiot.
Pörssiyhtiö Ahtiumin konkurssi ei ole sijoittajien näkökulmasta läpeensä huono asia. Yhtiö ilmoitti konkurssiin hakeutumisesta tiistaina.
Vaikka osakkeet ovat käytännössä olleet arvottomia jo vuosia, konkurssi tekee osakkeiden myyntitappioista vihdoin verovähennyskelpoisia.
– Tappioiden realisoituminen on tässä pilven hopeareunus. Siksi osa sijoittajista voi kokea uutisen helpotuksena, arvioi Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju.
Lähes 80 000 suomalaista ehti sijoittaa rahojaan Talvivaaran Kaivososakeyhtiöön. Yhtiö vaihtoi nimensä Ahtiumiksi viime marraskuussa.
Oksaharju kertoo, että moni rahansa menettänyt on jo pitkän aikaa halunnut vähentää tappionsa voitoista, joita hyvä pörssitrendi on viime vuosina tuonut.
Keskimäärin sijoittajat ehtivät ostaa Talvivaaraa salkkuihinsa noin tuhannen euron edestä. Yhtiötä hamstrattiin ensin vuonna 2010, jolloin kurssi oli voimakkaassa nousussa.
Kurssin romahdus vuonna 2013 aiheutti uuden ostoryntäyksen. Oksaharju sanoo, että tässä vaiheessa yhdistyi kolme piensijoittajaa kiinnostavaa seikkaa.
– Kurssi laski rajusti ja osakkeesta tuli niin sanottu senttiosake eli sen yksikköhinta laski alle euron. Samaan aikaan yhtiön johto jaksoi olla optimistinen.
Talvivaarasta tuli todellinen kansanosake, ja se nousi jopa kolmanneksi omistetuimmaksi osakkeeksi.
– Senttiosake houkutteli sellaisiakin sijoittajia, joille Talvivaara oli ensimmäinen sijoituskohde.
Olisivatko sijoittavat voineet ennustaa, mitä tuleman pitää? Kyllä ja ei.
Riskit olivat kyllä tiedossa. Siksi keskiostos jäi tuhannen euron tuntumaan. Tyypillisesti suomalainen piensijoittaja ostaa yksittäisen yhtiön osakkeita 2000–3000 eurolla.
– Kaivosbisnes on riskistä. Tulos on sen varassa, miten raaka-aineiden hinnat kehittyvät. Lisäksi Talvivaarassa tehtiin paljon alokasmaisia virheitä, sanoo analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien keskusliitosta.
Kaivososakeyhtiön nousu ja tuho
1977: Sotkamon Jormaskylässä sijaitsevasta Talvivaarasta löytyy nikkeliesiintymä. Nikkelistä on tiedetty jo toistakymmentä vuotta, mutta nyt selviää, että esiintymä on suuri.
1986–1989: Outokumpu-konserni poraa alueelle 67 kairareikää, mutta toteaa, että nikkelin pitoisuus on niin alhainen, ettei sen hyödyntäminen kannata.
2003–2004: 39-vuotias kaivosinsinööri Pekka Perä tutustuu oululaiseen biokemistiin, joka tutkii malmin liuottamista metalleista bakteerien avulla. Perä on vakuuttunut, että menetelmän avulla nikkelin louhiminen kannattaa etenkin, kun sen hinta on kovassa nousussa.
Perä perustaa Talvivaaran Kaivososakeyhtiön ja ostaa Outokummulta Talvivaaran kaivosoikeudet yhdellä eurolla.
2005–2006: Testeissä käy selväksi, että bakteerit toimivat niin kuin on tarkoitus.
2007: Yhtiö listautuu Lontoon pörssiin ja kerää sijoittajilta yli 300 miljoonaa euroa. Suomen Kuvalehden artikkelissa Perä toteaa: ”Kukaan ei myy mitään tunnuslukujen hyvyydellä, vaan mielikuvilla. Faktat voi tarkistaa jälkikäteen.”
2008–2009: Kaivostoiminta alkaa. Perä tulee toiseksi vuoden kainuulainen -äänestyksessä. Talvivaara listautuu Helsingin pörssiin.
2010–2012: Kaivos ei pääse tuotantotavoitteisiin. Tappiot alkavat kasvaa, ja kipsisakka-altaassa havaitaan ensimmäinen vuoto.
2013: Ympäristö- ja kannattavuusongelmat kasautuvat. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö ja sen kaivostoimintaa operoiva tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo hakeutuvat yrityssaneeraukseen.
2015: Valtion omistama Terrafame ostaa Talvivaara Sotkamon liiketoiminnan yhdellä eurolla ja alkaa pyörittää kaivostoimintaa.
2016–2017: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö haluaisi mukaan kaivostoimintaan, mutta ei pääse. Se alkaa etsiä muuta liiketoimintaa. Se alkaa selvittää lehmänlannan uusiokäyttöä, mutta hankkeet eivät kykene tuottamaan riittävää kassavirtaa.
2018: Yhtiö ilmoittaa 6. maaliskuuta hakevansa konkurssia.
