Pohjois-Suomi

Sudet surmaavat joka vuosi kymmeniä koiria - tehokkaita keinoja hyökkäysten estämiseen ei ole

Susi kuvattuna Ranuan eläinpuistossa. KUVA: Pekka Aho
Pohjois-Suomi 23.10.2017 14:51 | Päivitetty 23.10.2017 16:02
Antti Pasanen

Jahdissa olleen metsästyskoiran joutuminen Nivalassa suden tappamaksi on herättänyt runsaasti keskustelua ja kuohuttanut mieliä muun muassa Kaleva.fi:n kommenttipalstoilla.

Jämtlanninpystykorva joutui yhden tai useamman suden raatelemaksi keskellä kiivasta hirvenpyyntiä Kansalan maastossa.

Pitkään susia tutkinut Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Ilpo Kojola sanoo ymmärtävänsä erittäin hyvin, että metsästyskoiran menetys kouraisee syvältä.

– Se on iso asia.

Nivalan tapauksessa koiran vammat olivat tyypilliset suden hyökkäykselle: voimakkaita puremia niskaan.

–Susi voi tulkita hirveä haukkuvan koiran ravintokilpailijaksi ja tappaa sen vain päästäkseen siitä eroon. Se ei välttämättä ole edes kiinnostunut syömään koiraa, Kojola sanoo.

Hänen mukaansa maa- ja metsätalousministeriö korvaa joka vuosi noin 30-50 suden suuhun joutunutta koiraa.

– Viime vuosina ne ovat olleet valtaosin metsästyskoiria, jotka susi on tappanut nimenomaan metsästystilanteessa. Toki on myös koirien katoamisia, joista osa juontuu suden hyökkäyksestä, vaikka tapahtumista ei saada täyttä varmuutta.

Kojolan mukaan metsästyskoirien gps-paikannuspantojen ansiosta koirat kuitenkin nykyään löydetään selvästi useammin kuin ennen gps-aikaa.

– Ministeriön korvaamien koirien määrä on tapausten alarajalla, eli suden tappamaksi joutuu todennäköisesti enemmän koiria, mutta kaikkia ei vain löydetä koskaan.

Taloudellisesti vahingot ovat suurimmat poronhoitoalueilla, mutta susia on siellä hyvin vähän, Kojola sanoo.

– Poronhoitoalueilla on myös mahdollisuus saada suden poistolupa aika sujuvasti, eikä pyyntiä ole kiintiöity mitenkään, Kojola toteaa.

Muualla voi saada luvan häirikkösuden tappamiseen. Suomessa susi on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja on varsin tiukasti suojeltu laji.

Nivalasta säännöllisiä havaintoja

Kojola kertoo, että Nivalan suunnalta on tullut viime aikoina säännöllisesti susihavaintoja.

Hän ei kuitenkaan halua lähteä arvailemaan, paljonko susia liikkuu nyt Pohjois-Pohjanmaan alueella.

– Pariskuntia on, mutta emme tiedä monellako susiparilla on pennut, eli montako laumaa on syntynyt.

Kojolan mukaan reviirit pitäisi saada täälläkin kauttaaltaan näytteisiin perustuvaan dna-seurantaan. Pelkkien havaintojen pohjalta ei voida muodostaa riittävän luotettavaa kuvaa susikannasta.

Susien reviirit voivat olla jopa 1000–1400 neliökilometrin laajuisia.

Luken uusimman arvion mukaan koko Suomessa jolkotteli maaliskuun alussa tänä vuonna noin 150–180 sutta. Vahvin kanta löytyy Lounais-Suomesta ja Pohjois-Karjalasta.

Kokonaan tai pääasiassa Suomen alueella liikkuvia susilaumoja oli kaikkiaan 14.

Tällä kohtaa vuodenkiertoa Kojola arvioi Suomen susimäärän olevan hieman yli 200 yksilöä.

Riskin vähennyskeinot vähissä

Onko sitten mitään keinoja, joilla susihyökkäyksen riskiä metsästyksen yhteydessä voisi vähentää?

Tehokkaat konstit ovat vähissä, Kojola sanoo.

– Lounais-Suomessa näitä vahinkoja on jossain määrin saatu vähennettyä kartoittamalla, missä sudet ovat ja metsästäjät ovat vältelleet pyyntiä sellaisilla alueilla.

Lounaisessa Suomessa tilanne on kuitenkin omanlaisensa, sillä metsäalueet ovat pieniä ja susilaumojen reviirit pirstoutuneet.

Kojola nostaa esiin myös pantasusien liikkeiden seuraamisen mahdollistavan nettipalvelun, joka on käytössä Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tarkoitus on antaa metsästäjille koiravahinkojen välttämiseksi käsitys siitä, missä päin sudet liikuskelevat.

Koirilla on kokeiltu myös erityisiä suojaliivejä. Ne peittävät kohtia, joihin susi tavallisesti puree.

– Eivät ne kovin suosittuja ole, koska metsästäjien mukaan ne haittaavat koiratyöskentelyä.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (132)

Koirat ja kissat sisälle yöksi! Jos koira on ulkona narussa niin ei mitää mahollisuuksia karkuun eikä puolustautua. Terv. Kana

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eiköhän olisi jo aika päivittää Suomen luontoa 2000-luvulle, ja aloittaa susikannan reippaalla vähentämisellä? Susi on eläin joka kuuluu menneisyyteen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eihän siinä mitään. Lopetetaan koko metsästys. Kyllä sitä sitten vingutaan viidenvuoden päästä kun peruja ja hirviä juoksee joka puolella autojen seassa ja karhujen ja susien annetaan melastaa rauhassa asutusten liepeillä. Lopetetaan koko srva toiminta siihen kylkeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi joutuu jatkuvasti maksamaan sakkomaksuja,kun se sallii kotieläinten kasvattamisen alueella vapaasti,jossa on villieläimiä!! Ei tarvita,kuin yksi Koira,tai Lammas/poro,niin luvan saa,mutta se maksaa myöhemmin kuten alussa toin ilmi!!!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikki metsään viety liha , myös koira , kuuluu metsässä ollessaan tarjolla olevaan metsän ravintoketjun valikoimaan ja ravinnekiertoon aivan samoin kuten sinne heitetty naudanfile tai sinne asetettu haaska tai sinne hylätty säkki auringonkukan siemeniä , ei siinä sen kummempaa . Se täytyy hyväksyä koska elämänkierto on aina toiminut sillä tavoin ja tulee toimimaan edelleen niin kauan kuin maapallolla on elämää .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomalaiset ei osaa elää nykyään luonon kanssa sopusoinnussa. Miksi pitää koiraa ulkona, vai lähteekö koirasta liikaa karvoja että on parempi olla ulkona. Ammutaan vaan kaikki mikä metsässä vähäsenkin liikkuu niin ei tartte olla huolissaan että joku metsän eläin tulee nurkille!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aika naiivi kommentti suomineito64: ltä. On vain oma fanaattinen periaatteellisuus, kun ei ymmärrä susi ongelmien todellisuutta, ja siksi vastustaa oikeudenmukaisuutta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Heh. Kyllä suomineito64 on se, joka on luonnosta vieraantunut. Metsästykseen käytetyt koirarodut harvoin viihtyvät sisätiloissa. Vai pitäisikö metsästyksessä käyttää pieniä taskurakkeja, jolloin ei olisi pelkoa koiran joutumisesta suden tappamaksi? Tosin silloin muunkin saaliin saaminen olisi epätodennäköistä taskurakin rääkyessä, kuin kuluneella viilalla tynnyrin reunaa viilattaessa. Susikannan paras hoitotapa on susihauli.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suurpedot pitäisi tuoda myös kaupunkiin. Esimerkiksi Ainolan puistoon oma susilauma

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä tulee luomullakin äitiä ikävä ku hirvikanta kasvaa ja jäät polkupyörällä hirven alle. Vai ajatko sittenkin autolla? Ja susi ei muuten tapa nälkäänsä vaan tappamisen riemusta ( vaistosta ?)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei susi mistään riemusta tapa. Koira on sille ylimääräinen kilpailija samalla reviirillä. Ja tottakai se poistaa kilpailijan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä muuten tappaa. Kuule kun pääsee esim lammas laumaan niin jo alkaa vainajia olla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oletteko muuten ajatelleet, että kun kaikkia suden viemiä koiria ei löydetä. Voiskohan sama olla myös metsään kadonneitten ihmisten kohdalla. Ei kai ne hukat ilmoittele noista tapauksista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lopetetaan hirven mehtästys muutamaksi vuodeksi esim 10v ja suurpeton kans ei ei ammuta sutta ei karhua. Antaa kaikkien kukkien kukkia. Ihan hölömyä koko hirven mehtuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Metsätalous nykymuodossaan tuottaa runsaan hirvikannan, jota on pakko rajoittaa, jotta metsätalous ylipäänsä on mahdollista. Metsätalous on tärkeimpiä yhteiskuntamme ylläpitäjiä. Luomutalous - sisältäen myös metsästyksen, kalastuksen ja keräilyn - elättäisi maassamme vain enintään muutamia kymmeniä tuhansia ihmisiä vaatien ehdottomasti eläinkunnan käyttöä ravinnoksi. Muuten ei energiaa saataisi tarpeeksi. Tällöin taisteltaisiin petojen kanssa samasta ravinnosta. Pedotkin kilpailevat keskenään karkottaen toisiaan alueiltaan, tarvittaessa tappaen. Näin on ihminen - peto hänkin - aina toiminut. Petotutkimuskin tietää ja on toistuvasti todennut, että ainut keino säännellä petokantoja on metsästys. Idealismi tässä asiassa on harhaa. Luomuihmisen jos kenen luulisi tietävän luonnon ravintoketjut ja energian kierron niiden kautta. Jokainen on osa tätä kokonaisuutta ja uutta elämää syntyy ja elämä jatkuu vain tällä tavalla. Kukaan, joka syö, ei voi kuvitella olevansa muita parempi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hirviä on pakko vähentää metsästämällä siitä ei päästä mihinkään yksikin hirvikolari on liikaa.on aivan turhaa pullamössön syöjien mussuttaa kun ei tiedetä asiasta yhtään mitään liekkö edes metsässä käyneet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sudet on metsästettävä pois luonnosta, ei ne enää sinne kuulu, niin se vain on. Kokonaan pois. Ne kuuluvat menneelle vuosituhannelle Suomen luonnossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oli se ennen hienoa,kun tohti lähteä kuutamolla pikkupakkasella iltalenkille vähän syrjemmässäkin ja ottaa vielä muksut mukaan nauttimaan. Enpä lähe enää,vaikka muksut onki jo lähteneet omilleen,niin ei houkuta mettäpolut enää iltasella kävellä,kun kuulee petojen hyökkäyksistä ihan asutuksen lähelläkin kotieläinten kimppuun. Vielä se napsahtaa ihmisen kohdallekkin ja se hetki on vain ajankysymys,

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No onhan se tietysti tuokin hyvä tekosyy millä selittää itselleen omaa laiskuuttaan, kun ennemmin makaa kämpillä kuin lähtee lenkille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (132)

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Hellevaroitus: Lähivuorokauden aikana on odotettavissa tukalaa hellettä koko maassa lukuun ottamatta Lapin maakuntaa.

Metsäpalovaroitus on voimassa Ahvenanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Kemi, Keminmaa, Tervola, Muonio, Enontekiö ja Utsjoki.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

takaa-ajon mielekkyys?

343 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

siveysarvojen rappio

Siis sinulla on oikeus olla eri mieltä, mutta seksuaalisilla vähemmistöillä ei sitä oikeutta ole? Lue lisää...
kenellä on, kenellä ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

23.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image