Pohjolan Voiman teettämän selvityksen mukaan Pudasjärven Kollajalle suunniteltu tekojärvi saattaisi jopa vähentää alueen metaanipäästöjä. Tämä johtuu siitä, että altaan alle jäävistä soista vapautuu nykyään ilmakehään selvästi enemmän metaania kuin mitä altaasta lähtisi.
"Olennaista päästöjen kannalta on, millaiseksi veden laatu ja happipitoisuus tekojärvessä muodostuu", tutkimuksen laatinut diplomi-insinööri Tiina Seppälä sanoo.
Kollaja olisi läpivirtausallas, jossa vesi vaihtuisi kymmenkunta kertaa vuodessa. Siksi veden laatu pysyisi PVO:n mukaan olennaisesti parempana kuin esimerkiksi nykyisissä Lokan ja Porttipahdan tekoaltaissa, jotka sijaitsevat vesistön latvoilla.
Seppälän laskelmien mukaan Kollajan alueelta pääsee nyt ilmaan metaania keskimäärin 235 tonnia. Tekojärven rakentamisen jälkeen päästö vähenisi keskimäärin 80 tonniin vuodessa. Kun mukaan lasketaan myös alueen hiilidioksiditase, Kollajan allas olisi ilmastovaikutuksiltaan suunnilleen neutraali.
Huono maine majavien syytä
Tekoaltaiden metaanipäästöjä on käytetty yhtenä perusteena sille, ettei niiden rakentaminen kannata ainakaan ilmastosyistä.
Seppälän mukaan myytti korkeista päästöistä perustuu Kanadassa takavuosina majavien patoamista altaista tehtyihin mittauksiin. Niiden korkeat metaanipäästöt johtuivat kuitenkin eläinten ulosteista. Lisäksi metaanimäärät ovat tekojärven ensimmäisinä vuosina korkeampia kuin myöhemmin.
Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitoksen tutkija Jari T. Huttunen arvioi, että Suomen nykyisten tekojärvien päästöt vastaavat kutakuinkin rehevöityneiden luonnonjärvien tasoa. Niiden happitilannetta on pyritty parantamaan vähentämällä vedenpinnan vaihtelua.
Kollajaa koskevia tuloksia ei voi Huttusen mukaan suoraan yleistää koskemaan esimerkiksi Vuotoksen alueelle haviteltua allasta, sillä Vuotoksella on enemmän luonnontilaisia märkiä soita.
"Todennäköisesti Vuotoksellakaan metaani ei tulisi olemaan kovin suuri ongelma ainakaan pitemmällä juoksulla", Huttunen sanoi STT:lle.
