Ely-keskuksen Rakennuttamispäällikkö Olli Utriaisen mukaan Mankilankylässä teiden korottaminen voisi auttaa asiaa, mutta sellainen ei tapahdu hetkessä.
”Teiden korottaminen ei ole normaalia teiden kunnossapitoa, vaan tulvantorjuntatoimi, joten rahaa ei ole”, Utriainen sanoo.
Hän kuitenkin uskoo, että tarvittaessa tulvarahoitusta esimerkiksi teiden korottamiseen voisi saada maa- ja metsätalousministeriöstä.
”Nämä toimenpiteet ovat toisen keskustelun paikka, ja mahdollisiin toimenpiteisiin vaikuttaa myös pelastusviranomaisten kanta”, Utriainen sanoo.
Utriaisen mukaan Mankilankylän teiden korottamisesta olisi kuitenkin hyötyä tulvien torjunnassa.
”Tästä keskustellaan myöhemmin aivan varmasti”, hän sanoo.
Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa tehtyjen tulva-arviointien mukaan Mankilankylä ei ole edes toiseksi vakavimmassa tulvakategoriassa. Suurimman tulvariskin alueita maakunnassa ovat Alavieska ja Pudasjärvi.
”Prioriteetit ovat ne, että ensin tulvavedeltä suojataan asuinrakennukset ja yleiset rakennukset. Mankilan kohdalla kyseessä ovat tiestöt sekä pellot, jotka katsotaan luonnolliseksi tulvariskialueeksi”, Utriainen sanoo.
Uljuan kapasiteetti ei riitä
Mankilankylä on alavaa aluetta, jonne vesi nousee joka kevät. Nyt tilanne on historiallisen paha, johon ei auta edes Uljuan altaan säännöstely.
”Altaan säännöstelykapasiteetti on riittämätön. Säännöstelyä ei ole rakennettu näin poikkeuksellisille oloille. Toisaalta tällaiset kesätulvat toistuvat kerran 250 vuodessa, eikä Uljuan rakentamisen jälkeen Mankilassa ole ollut näin isoja tulvia”, Utriainen sanoo.
Uljuan tekoallas on rakennettu vuonna 1972.
Tulvatilanteisiin varautumisessa ongelmana on sekin, että sade-ennusteita on vaikea tehdä.
”Elokuun sade-ennusteet kaikki ovat pettäneet. Sellaista ennustetta, että Kestilässä sataa 140 millimetriä elokuun aikana, ei ole tehty missään”, Utrianen sanoo.
