Torniolainen kotitarvekalastaja Markku Buckman on huolissaan Tornionjoen lohesta. Hän pyytää eläkeläiskaverinsa kanssa haukea, madetta ja ahventa Tornionjoen edustan merialueella, mutta tänä vuonna tuottoisin saalis on ollut lohi. Eikä mikä tahansa lohi, vaan yltä päältä homeinen, kuolemaa tekevä kalojen kuningas.
Tänä vuonna kaksikon neljä verkkoa on antanut jo 136 sairasta lohta. Se on yli tonnin painosta sairasta kalaa.
– Ei ole ollut yhtään reissua tänä talvena, ettei olisi tullut sairaita lohia. Kahtena päivänä on tullut yksitoista.
Buckman on pitänyt vuosien ajan kirjaa verkkosaaliistaan. Sairaat lohet eivät ole vain tämän vuoden vitsaus. Kalastaja muistaa, että samanlaisia kaloja lojui verkoissa jo vuonna 1998 hyvien lohivuosien jälkeen, mutta tällaista epidemiaa ei ole ennen ollut. Edellistalvien sairaslohisaalis on ollut järjestyksessä nykyhetkestä taaksepäin 19, 15 ja 98. Jos tänä talvena tahti jatkuu samana, sairaita kaloja tulee yli 200.
Buckmanin pyynnit sijaitsevat noin kilometrin sivussa Tornionjoen pääuomasta Tervakarin itäpuolella. Hän uskoo, että karin takana sairaiden kalojen määrät voivat olla vieläkin isommat.
Kulkeutuvat virran mukana
Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Atso Romakkaniemi pitää Buckmanin saamien lohien määrää suurena.
Edellisenä kesänä jokeen nousseita lohia ei pitäisi juuri olla Perämerellä tähän aikaan vuodesta. Lohen vuodenkierto menee niin, että se nousee kesällä jokeen ja eloon jääneet palaavat mereen pääosin vasta seuraavan kevättulvan mukana. Ne ovat silloin laihoja, sillä lohi ei syö joessa käytännössä mitään.
Romakkaniemi uskoo, että lohet kulkeutuvat Buckmanin verkkoihin virran mukana, koska ovat liian huonossa kunnossa pysytelläkseen joessa.
Joka paikkaan homeen kiusaamia lohia ei sentään riitä. Esimerkiksi torniolainen Pekka Aho kalastaa Röyttän itäpuolella useassa paikassa, siis reilusti kauempana Tornionjoen uomasta. Hänen verkoistansa sairaita lohia ei ole löytynyt.
– Ei niitä ole tullut vuosiin, ei yhtään sairasta kalaa 2–3 vuoteen, Aho sanoo.
Vesihome tappaa lopulta
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Suomessa ja Ruotsin viranomaiset, muun muassa Ruotsin eläinlääketieteellinen laitos (SVA) ovat tutkineet lohikuolemien syytä, mutta taudin aiheuttaja on edelleen hämärän peitossa.
Se tiedetään, että ihoon syntyneisiin haavoihin iskee vesihome, joka lopulta tappaa kalan. Vesihometta esiintyy yleisesti vesistöissä. Se on sieni, joka iskee yhtä mieluusti kalan ihoon kuin rantaheinäänkin.
Sitä taas ei tiedetä vieläkään, miksi kaloihin tulee haavoja ja mikä tauti heikentää kalat niin pahaan jamaan, että vesihome saa vallan.
Eviran tutkija Perttu Koski uskoo silti tietävänsä, mikä aiheuttaa vesihomeen juuri Buckmanin verkkoihin tarttuneisiin kaloihin.
Koski jaottelee sairastuneet kalat nousuvaiheessa sairastuneisiin ja kudun aikana sairastuneisiin kaloihin. Kosken mukaan nousukalat kuolevat jo kesällä. Talven tautiset taas ovat kaloja, jotka ovat saaneet vammansa pääosin kudun aikana.
Kun lohet pöyhivät kutukuopassaan soraa, ne saavat nirhaumia etenkin pyrstön alaosaan ja vatsaan. Näihin nirhaumiin vesihome sitten iskee.
Kosken väitettä tukee se, että useimmiten Buckmanin verkoissa killuu kaloja, joiden tauti näyttää leviävän pyrstöstä eturuumiiseen päin.
Esimerkiksi UDN:ssä tauti alkaa pään ihovaurioista.
Voi siis sanoa, että Buckmanin mätälohet ovat luonnollista poistumaa. Kun kanta on iso, ruumiita tulee.
Kalat ovat kuteneet, siis tehtävänsä joessa tehneet, eikä niiden kuolema aiheuta kovin suurta uhkaa kannalle, Koski arvioi.
Atso Romakkaniemi allekirjoittaa Kosken näkemyksen. Kutu on monelle kalalle niin kova ponnistus, että ne kuolevat. Lohia kuolee myös vanhuuttaan etenkin kudun jälkeen.
Parhaat lohivuodet edessä
Tornionjoesta on pyyntirajoitusten ja elinympäristön tilan kohenemisen myötä tullut yksi maailman hienoimmista lohijoista, johon nousee kansainvälisesti arvioituna varsin isokokoista kalaa.
Atso Romakkaniemen mukaan nousulohien kokonaispainossa laskettuna Tornionjoki on mahdollisesti jopa maailman paras lohijoki.
Vaikka Markku Buckmanin verkkoihin ajautuu massoitain sairaita kaloja, Tornionjoen lohen tulevaisuus näyttää valoisalta.
Viime kesänä joesta merelle polskutteli kaksi miljoonaa smolttia eli lohen merivaelluspoikasta. Se on smolttilaskentojen uusi ennätys.
Tiedetään, että smolteista noin 5–10 prosenttia selviää reissultaan takaisin kotijokeen. Kesinä 2014 ja 2016 nähtiin toistaiseksi parhaat lohivuodet, kun jokeen nousi noin 100 000 kalaa. Muutaman vuoden kuluttua pitäisi olla luvassa sitäkin parempaa, yli 100 000 lohen, jopa 200 000 lohen kesiä.
– Jos meren eloonjäänti ja kalastusmäärät säilyvät samalla tasolla, tulevina vuosina nousukalamäärät ovat 150 000:n kahta puolen, Romakkaniemi arvioi.
