Punaiset kyljet välähtelevät, kun komeat kalaparvet kurvailevat Taivalkosken riistan ja kalantutkimuksen Ohtaojan laitoksella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalastusmestari Matti Karjalainen laskee altaasta vettä vähemmäksi. Sitten hän pääsee haavimaan näytille jalokaloja. Parikiloiset, puolen metrin mittaiset kalat ovat niin komea näky, että ne saavat kehnommankin kalamiehen veret kuohahtamaan.
Haavissa poukkoilevat kalat näyttävät tavallisilta nieriöiltä. Viisivuotiaiden vonkaleiden erikoisuus on se, että niiden emot ovat kooltaan vain sormen mittaisia.
RKTL:n syksyllä 2000 Posion Karhunpesälammesta talteen ottama erikoinen kääpiöitynyt nieriäkanta on kasvanut laitosoloissa poikkeuksellisen kovaa vauhtia. Vahingossa löytynyt, jääkaudesta saakka pienessä lammessa kasvanut kalakanta on nyt sukukypsässä iässä. Laitosoloissa kalat ovat venyneet mitoiltaan valtaviksi emokalastoon verrattuna.
Harvinaista nieriäkantaa tutkiva Joensuun riistan ja kalatutkimuksen erikoistutkija Jorma Piironen sanoo, että kalakannan erikoisimmaksi piirteeksi on paljastunut juuri nopeakasvuisuus.
Karhunpesälammessa yli 10 000 vuotta omana populaationaan lisääntyneet nieriät olivat lypsettäessä kooltaan vain 10-15 sentin mittaisia. Emokalat painoivat vain 20-30 gramman painoisia, vaikka ne olivat 7-11 -vuotiaita. Vaikka kalat ovat eläneet pitkään keskenään karussa lammessa, niiden jälkeläiset eivät ole imeneet perimäänsä kitukasvuisuutta.
Terveitä kaloja
Laitosoloissa kasvatettavien kalaparvien toinen erikoisuus on se, että ne ovat osoittautuneet yllättävän terveiksi. Taivalkoskella tutkimuskaloja on kaikkiaan puolentuhatta.
Kasvun aikana joukosta on löytynyt puolenkymmentä yksilöä, joilta on puuttunut toinen silmä. Se voisi olla merkki sisäsiittoisuudesta. Määrä on niin pieni, että se voi selittyä tavanomaisilla luonnonoikuilla.
Karhunpesälammen nieriäkannan vahvuudesta ei ole tietoa. Piirosen mukaan kalojen luontainen mekanismi pystyy kuitenkin torjumaan sisäsiittoisuuden, vaikka kanta olisi pienikin.
"Sisarukset pystyvät tunnistamaan toisensa hajun perusteella. Kalojen biologinen rytmi on myös sellainen, että ne ovat sukukypsiä eri aikaan", Jorma Piironen kertoi.
Hänen mukaan kalojen kasvu on niin uskomaton, että nieriöistä olisi mahdollisuus kehittää myös uusi hyvä istukas. Ennen vesistöön siirtämistä kalan kasvu on kuitenkin tutkittava perusteellisesti. Tutkimuksen aloittamisesta on jo keskusteltu, mutta päätöksiä ei ole tehty.
"Koska kalakanta on uusi, on oltava varovainen ja niiden istutukset vaativat myös viranomaisen luvan", Jorma Piironen muistuttaa.
Kalastusmestari Matti Karjalaisen mukaan taimen kiinnostaa istukkaana enemmän kuin nieriä. Kala-ammattilaisen mielestä nieriä on jalompi kala. Taimenen suosio johtuu ehkä tietämättömyydestä ja siitä, että nieriää on vähemmän tarjolla, Saimaan ja Inarin kannat.