Oulun kaupungin asemakaavassa on selvästi nähtävillä se, että jokiranta olisi tarkoitettu kaupunkilaisten käyttöön. Joen ja tonttien väliin on pääsääntöisesti kaavoitettu suikale, joka on merkitty virkistyskäyttöön.
Kaupungininsinööri Matti Räinä toteaa, että kaupungilla olisi tällä hetkellä resursseja laittaa vuosia voimassa ollut asemakaava täytäntöön.
Ranta on tarkoitus hyödyntää rakentamalla sinne kevyen liikenteen väylä. Käytännössä kaupunki on rakentanut rantareitin vasta Erkkolansillalle asti.
Eteläisen rannan rakentamisen jälkeen on tarkoitus suunnitella reitti myös joen pohjoispuolelle.
Matti Räinä toteaa, että pohjoispuolen reitin rakentamisaikataulusta on kuitenkin vielä ennenaikaista puhua. Ensin on tarkoituksena viedä loppuun etelärannan rakentaminen.
Räinä muistuttaa, että asemakaavan toteutuminen riippuu kuitenkin viime kädessä kaupungin poliittisista päättäjistä.
Kaupungin asemakaavapäällikkö Matti Karhula toteaa, että kevyen liikenteen väylän tarve molemmin puolin puolin jokea on hyväksytty asia.
Periaatteena on sijoittaa reitti niin lähelle jokea kuin mahdollista. Niissä paikoissa, joissa kaupunki omistaa joenrannan, reitin rakentaminen rannan tuntumaan on mahdollista. Osa rannoista on kuitenkin yksityisten omistuksessa.
Esimerkiksi joen pohjoispuolella, Erkkolansillan kupeessa, on paikka jossa kevyen liikenteen väylä ei kulje jokirannassa. Tämä johtuu siitä, että virkistysalueeksi kaavoitettu alue on yksityisten omistuksessa.
Pakkolunastus epätodennäköistä
Matti Karhulan mukaan virkistysalueeksi merkityt alueet pyritään saamaan kaupungin hallintaan ostamalla ranta-alueita. Yksityisillä maanomistajilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä myymästä jokirantaa.
Karhula ei usko, että maita aletaan kevyenliikenteenväylän takia pakkolunastamaan. "En näkisi itse järkevänä. Tässä pyritään vapaaehtoisuuteen. Kynnys lunastusoikeuden käyttämiseen on korkea", Karhula linjaa.
Kaavoituksen yhteydessä on lisäksi tehty periaatepäätös, että joenrannassa sijaitsevia vanhoja perinteisiä pihapiirejä ei haluta rikkoa. Niillä säilyy oikeus joenrannassa sijaitsevaan tonttiin.
Erkkolansillasta sisämaahan päin sijaitsevat jokirannat ovat pääasiassa yksittäisten kaupunkilaisten käytössä.
Joen eteläpuolella kaupunki omistaa 70 prosenttia rannoista.
Jokirannassa on paljon asutusalueita, joissa kaavoitettujen tonttien ja joen välissä on muutaman kymmenen metrin mittainen kaistale kaupungin omistamaa maata. Monessa tapauksessa kaupunkilaiset ovat ottaneet kaupungin omistaman maa-alueen osaksi omaa pihaansa.
Kaupunkilaiset hoitavat rantoja huolella
Kaupunginpuutarhuri Taina Penttilä toteaa, että rantojen kunnossapito on periaatteessa kaupungin vastuulla. "Tällä hetkellä meillä ei ole mitään järkeä mennä sinne, kun kaupunkilaiset hoitavat ne", Penttilä toteaa.
Kaupungin kunnossapito ei välttämättä kaikille asukkaille edes riittäisi, sillä kaupungilla ei ole varaa hoitaa rantoja yhtä hyvin kuin monet asukkaat ovat hoitaneet. Jos jokiranta rakennetaan kaupunkilaisten yhteiseen käyttöön, kaupunki ottaa vastuun sen kunnossapidosta.
