Onko tämä Tshernobyl - ei , se on Haukipudas, kommentoi vastikään Youtubeen videon julkaissut. Videolla on kuvattu entisen Pohjola-opiston rakennuksia Asemakylällä.
Tarkastuspäällikkö Tapio Klemettilä Oulun kaupungin rakennusvalvonnasta kertoo, että entisen Pohjola-opiston rakennukset ovat suurin purkukuntoinen kohde kaupungissa.
Pohjola-opiston talo on aikanaan määritelty museoviraston suojelemaksi ja kyläkuvan kannalta arvokkaaksi.
Asemakylällä sijaitsevalle, ränsistyneelle Pohjola-opistolle on kuitenkin myönnetty purkulupa. Se on voimassa kolme vuotta. Klemettilän mukaan kaupungilla ei ole tietoa, milloin rakennuksia ryhdytään purkamaan. "Alueella on isokokoisia rakennuksia, eli purkaminenkin on kallista", Klemettilä toteaa.
Purkulupahakemuksen perusteella entisen Pohjola-opiston rakennukset omistaa Markku Lindvall Prof-rakennuksen kautta. Lindvall ei vastannut Kalevan soittopyyntöön.
Purkuhakemukseen liitetyn maankäyttöluonnoksen mukaan tontille kaavaillaan asuinrakennuksia. Luonnoksessa alueelle on merkitty kaksitoista asuinrakennusta.
Oulun rakennusvalvonta odottaa purkamista kolme vuotta. Jos rakennuksia ei ole purettu sen jälkeen, toimia mietitään.
Museo: Mitään ei ollut tehtävissä
Pohjola-opistolla on ollut kaavassa suojelumerkintä. Vielä keväällä 2013 Pohjois-Pohjanmaan museo ilmoitti lausunnossaan, että opiston julkisivujen korjauksissa on käytettävä alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Museo linjasi myös, etteivät ilkivallasta aiheutuneet vauriot estä rakennuskokonaisuuden kunnostamista.
Sittemmin museo muutti kantaa, koska mitään ei ollut enää tehtävissä. Rakennusten todettiin aiheuttavan terveyshaittoja.
Asemakylän naapurustossa rakennusten purkua on jo ehditty toivoa. Osa alueen asukkaista on kuvaillut rakennusta vaaralliseksi. Lisäksi tontilta on levinnyt ympäristöön hajuhaittoja.
Pohjola-opiston vanhin osa on peräisin vuodelta 1956 ja uudisrakennukset ovat 1980-luvun lopulta.
Setlementti osti Pohjola-opiston SAK:n koulutussäätiöltä kansanopisto-oikeuksineen vuonna 1996. SAK halusi opistosta eroon, sillä erityisesti opiston kiinteistöjen käyttökustannukset nousivat niin suuriksi.
Kansanopistotoiminta Asemakylällä lakkautettiin syksyllä 2002, syynä olivat jälleen kiinteistönhoitokulut. Pohjola-opiston toiminta muutti Ouluun.
Kaleva kertoi vuonna 2004, että entinen Pohjola-opiston talo säilytetään. Rakennus oli todettu museoviraston suojelemaksi ja määritelty kyläkuvan kannalta arvokkaaksi. Kiiminkijoen rannalla sijaitsevalle arvokkaalle
opiston tontille suunniteltiin rakennettavaksi korkean hintaluokan pienasuintaloja jokinäköalalla.
Suunnitelmat eivät kuitenkaan edenneet. Opiston rakennuksissa oli vuokralaisia. Vuonna 2010 uutisoitiin, että vuokralaisten sopimukset on irtisanottu. Vuosia myynnissä olleesta opistoalueesta hierottiin jälleen kauppoja.
Tilanne opistoalueella ei ole kuitenkaan selkeytynyt, ränsistyminen ja ilkivalta ovat saaneet rehottaa rauhassa.