Oulu

Kulttuuri on alkanut kiinnostaa oululaisia – Minkälaista neuvoa museo­päh­käi­lyi­hin antaisivat Suomen museoam­mat­ti­lai­set?

Oulun taidemuseo kuuluu Oulun museo- ja tiedekeskus Luuppiin. Kävijöitä taidemuseossa oli viime vuonna 35 490. Koko Luupissa kävijöitä oli lähes 150 000. KUVA: Jarmo Kontiainen
Oulu 21.1.2018 8:15
Päivi Alasuutari, Anne Helaakoski, Anna Kilponen

Oulun museo- ja tiedekeskus Luupin tilakysymykset puhuttavat, askarruttavat ja kuohuttavat kaupunkilaisia. Minkälainen pitäisi suunnitelmissa olevan museokokonaisuuden olla, jotta se olisi toimiva ja houkuttelisi lisää yleisöä?

Kaleva kyseli museoalan ammattilaisilta heidän näkemyksiään Oulun tilanteesta ja Suomen museokentästä yleensä.

Koska Oulu on useamman vuoden viestinyt olevansa Pohjois-Skandinavian pääkaupunki, pitää tulevan museokokonaisuuden kertoa koko pohjoisen tarinan ja olla koko alueen tärkein, vetovoimaisin ja kiinnostavin museo, toteaa Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteerinä toiminut, oululaislähtöinen Pekka Timonen.

Hänen mielestään museot perustuvat nykyään kokemuksellisuuteen ja elämyksellisyyteen, ei niinkään vitriineissä olevaan esineistöön.

- Ylipäätänsä museon pitää olla paikka, jossa on harvinaisen kiehtovaa viettää aikaa. Sen pitää olla myös monenlaisen tapahtumisen keskus ympäri vuoden. Ja tietysti pitää olla älyttömän kiva ravintola, mahtava kahvila ja loistava museomyymälä.

Timonen asettaisi tavoitteeksi yli satatuhatta kävijää vuodessa, joista kymmenen prosenttia olisi ulkomaalaisia. Se ei hänen mukaansa Oulun kokoisessa kaupungissa ole mitenkään epärealistista.

- Suomen kaikista museokäynneistä vuonna 2015 Pohjois-Pohjanmaan museoiden osuus on 1,7 prosenttia. Se on hämmentävän vähän. Ohi menevät muun muassa sellaiset vähäväkiset maakunnat kuin Etelä-Karjala, Kanta-Häme ja Kymenlaakso. Esimerkiksi Kymenlaaksossa on museokäyntejä melkein kolme kertaa enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Pirkanmaan osuus on 12,2 prosenttia ja Varsinais-Suomen 10,8 prosenttia. Varmasti olisi tilaa houkuttelevalle museokokonaisuudelle, sen voi helposti sanoa pelkästään noiden tilastojen perusteella.


Tampereen
taidemuseon ja Muumimuseon johtaja Taina Myllyharju toimi Oulun taidemuseon johtajana vuosina 2002-2007.

Hän kertoo seuranneensa huolestuneena Oulun museotilannetta: onko kuvataide unohdettu kokonaan?

- Oulusta puuttuu kuvataiteen puolestapuhuja. Taiteilijat eivät uskalla sanoa mitään, kun pelkäävät, että se osuu omaan nilkkaan. Olen ihmetellyt sitä, miksi taidemuseo ei ole ajanut omaa asiaansa.

Myllyharjun mukaan eri tyyppisillä museoilla on paikkansa. Kun esimerkiksi Tampereen Vapriikissa on hyvä näyttely, väkeä riittää myös taidemuseoon ja Sara Hildénin taidemuseoon.

- Museokävijät ovat heavy usereita, jotka bongaavat samalla reissulla useamman kohteen.

Myllyharju myös muistuttaa, että jos museoiden alasajoon ryhdytään Kansainvälisen museoneuvoston eettisten ohjeiden vastaisesti, seuraa ongelmia.

Kun henkilötyövuosia katoaa, lähtevät myös niiden perusteella laskettavat valtionosuudet.


Vuonna 1996
perustettu Tampereen museokeskus Vapriikki on valittu Vuosisadan museoksi. Menestys ei tullut heti eikä ilmaiseksi, kertoo Vapriikin johtaja Toimi Jaatinen.

- Kun hanke käynnistettiin oli syvä lama ja asiaa piti todella sitkeästi lobata. Aivan ratkaisevaa oli henkilöstön ja muutaman kaupungin organisaation avainhenkilön sitoutuminen. Vastustajia löytyi monipuolisesti, myös ns. kulttuuripiireistä, jotka pelkäsivät, että uusi museo vie kaikki resurssit.

Jaatisen mukaan Vapriikin perusidea ja tärkeä syy menestykselle on monipuolisuus. Museokeskuksen siipien suojasta löytyvätkin muun muassa postimuseo, jääkiekkomuseo sekä Rubriikki.

Lähes kaikki, mitä museossa tehdään, tehdään yhteistyössä jonkun muun museon tai yhteistyökumppanin kanssa. Tieteellistä painokkuutta projekteihin haetaan usein British Museumista ja yliopistot, järjestöt ja yritykset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Vapriikissa tärkeimmäksi kohdeyleisöksi on määritelty perheet, ei esimerkiksi matkailijat.

- Hyödyksi on saada mahdollisimman moni uskomaan, että museoita ilman elämä on kurjempaa.


Turussa päätettiin
viime vuoden keväällä uuden Turun ja samalla Suomen historiaa esittelevän, vuorovaikutteisen ja kokemuksellisen Historian museon perustamisesta. Tällä hetkellä selvitellään, minne museo tehdään ja sijaitseeko se uudisrakennuksessa vai hyödynnetäänkö jotain Turun vanhoista rakennuksista, kertoo Turun museopalvelujohtaja Olli Immonen.

Hänen mukaansa museoväki ei ole millään tavalla sitoutunut museon sijaintiin. Ainoa toive on, että se on keskustan alueella ja helposti saavutettavissa.

Historian museo on ollut esillä Turussa jo vuosia. Kun hanke ei tuntunut menevän poliittisten päättäjien käsissä eteenpäin, museoväki päätti jalkautua kaupunkilaisten pariin kysymään, millaisen museon he haluaisivat.

- Niin sanotuilla Kontti-kiertueilla kyselimme ihmisiltä ideoita ja toiveita sekä museon sijainnista että sen toiminnan sisällöstä. Kiertueet jatkuvat nyt keväälläkin lähiöissä. Jalkautuminen on hyvä malli, avaa ihmisille museotoimintaa muutenkin ja luo läheisemmän suhteen kaupunkilaisiin. Kannattaa siis mennä ihmisten luokse toreille ja turuille.

Immosen mukaan vaikuttaminen monella saralla on tärkeää, kun rahakin on tiukassa. Päättäjät päättävät ja se, mitä museoväki voi tehdä, on tehdä asian valmistelu mahdollisimman perusteellisesti.

Tavoiteaikataulun Historian museon tilojen ensimmäinen osa valmistuu 2021 ja päänäyttely avataan vuotta myöhemmin. Ensimmäinen suurnäyttely avautuu yleisölle 2025. Valmista on toiveiden mukaan vuonna 2029, kun Turku täyttää 800 vuotta.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (43)

Äsken ulkomaanreissulla kävin ihanassa poikkitaiteellisessa museossa, sekin tehty vanhaan tehtaaseen. Oli kuvataidetta, esittävää musiikkia, valokuvaa, tekstiilitaidetta jne. Illanvietto museossa oli kerännyt valtavasti nuoria paikalle. Ymmärrän että tekniikan koulutuksella ei opi ymmärtämään inhimillisyyttä ja kauneutta. Voisiko museota johtaa joku jolla olisi filosofian alan koulutus niin tulos voisi olla koko kaupungin yhteinen olohuone. Vanhat rakennukset sopivat tähän kuin taulu taidemuseoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kehitetään jo toimivia kulttuurijuttuja: Oulun lastenelokuvafestivaalit, irkkufestarit jne voisivat kasvaa ja laajentaa (esim elokuvafestarit myös lastenteatteritapahtumaksi (ja/tai kirjallisuus)). Klassisen musiikin puolelle omat festarit, esim barokkipäivät tai pohjoismaisen musiikin festarit. Uusia museoita, joita ei ole ainakaan kovin lähellä: Lelumuseo? Suuri ja kattava Elokuvamuseo?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meillä tuntuu perusongelmana olevan se, että kaupungin JOHTO ei ole kiinnostunut riittävästi kulttuurista ja museoista. Erityisesti museotoimen johtajalla pitäisi olla riittävästi koulutusta, kokemusta sekä tietoa johtamastaan alasta, jotta hän pystyisi visioimaan ja ideoimaan toimintaa. Sitä ei nyt ole. Erittäin hyvin sanottu Timoselta, miten museot todellakin ovat nykyään enemmänkin elämysten tuottajia kuin perinteisiä vitriinikokoelmia. Valitettavasti jälkimmäinen käsitys tuntuu olevan vallalla Oulun kaupungin ja yliopiston päättäjien mielessä - milloin lie ovat itse käyneet viimeksi missään museossa? Tietämättämyydestä on myös osoituksena tuo hämmästys siitä, että oululaiset ovatkin kiinnostuneita museoista. Mistähän se vastakkainen käsitys on tullut?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei kaupungin johto tunne museoalaa. Siksi museoalalle koulutettujen Luupin kolmen(!) johtajan tulee aktiivisesti lobata kaupungin johtoa museo ja kulttuuriasioissa. Niinhän se menee muillakin aloilla. Nyt he tuntuvat olevan hiljaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luupin pääjohtajalla (Härö) ei lisäksi ole museoalan - tai yleensäkään humanististen alojen koulutusta. Hän on diplomi-insinööri.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tullut vaikutelma että museojohtajia kiinnostaa lähinnä johtaminen, sählätään siellä ja täällä erilaisissa kerhoissa mistä nyt itselle hyötyä sattuu olemaan. Näkemys ja kokemus liian suppea maailmanluokan käyntikohteen luomiseen. Kyllä resursseja on ollut tähänkin saakka mutta käytetty ne vääriin yhteystyökuvioihin. Viisi vuotta on jo odotettu, 1.0 ei toimi, 1.1. ei vakuuta. Aika julkaista Luuppi 2.0.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jaa että Pekka Timosestakin on tullut museoammattilainen. Pikemminkin kulttuuribyrokratian.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En ole pitkään aikaan nähnyt laadukasta nykymaalausta Oulussa. Piti Rovaniemelle matkustaa näyttelyä katsomaan Korundiin..kännykät ei kiinnosta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vastuuta Oulun taidemuseon tilanteesta ei voi nakata taiteilijoiden niskaan. Kun tilanne valtakunnassa on se, että ei ole lainkaan varmaa saako taiteilija näyttelyä taidemuseoon tehdessä palkkaa, korvausta tai ripustusapua, se ei hirveästi innosta toimimaan pohjoisten taidemuseoiden kanssa. Kemin, Tornion ja Oulun museot ovat huonossa maineessa. Nyt ryhtiliikettä, Oulun taidemuseo. Henkilökunta vaihtoon, Luuppi arkkuun ja uutta verta tilalle!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En ole liiemmälti seurannut, mistä kenkä puristaa, mutta jos taidemuseosta on kysymys, enpä yhtään ihmettele... :D

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luupissa kävi kuten Oulun kuntaliitoksessa, jäi johtajan virkoja ylimääräisesksi, mutta sehän ei heitä haittaa. Nyt pidetään paikoista kiinni kynsin hampain, vaikka todellista kolmen johtajan tarvetta ei missään tapauksesa Luupin kokoisessa organisaatiossa ole. Tilanteessa on käynyt niin, että johtajat käyttävät kaiken energian Luupin keinotekoisen ja hataran kokonaisuuden ylläpitämiseen, kun heidän pitäisi sitä kehittää. Todelliset Luupin kehittäjät ovat laitettu paitsioon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luupin perustaminen oli kohtalokas taidemuseolle. Aikoinaan Suomen arvostetuimpia museoita on näivetetty kummallisella näyttelypolitiikalla. Nytkin siellä on yli vuoden kestävä vanhojen kännyköiden näyttely jonka paikka ei ole taidemuseossa. On ollut dinonäyttelyä sun muuta. Oulussa kulttuuripuolen johdossa ei ole ollut vuosiin ketään joka puolustaisi taidetta insinöörien vallalta. Toivottavasti uusi valittava kulttuurijohtaja tuo muutosta tilanteeseen ja toivoa vaan sopii ettei siihenkin virkaan valita joku diplomi-insinööri.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulun, tämän Euroopan kulttuuripääkaupungin ja Skadinavian pääkaupungin kulttuuripuoli on niin pahasti pienen hyväveli-verkoston läpitunkemaa, että ei voi kun ihmetellä kun eletään vuotta 2018. Kaikki valta on annettu luottamusmiesten jonkin vinksahduksen seurauksena siku-johtaja Penttilälle. Mitään muutosta tähän ei saada ilman kunnon putsausta.
Henki on "meillä on kimppakivaa ja ajetaan kavereiden hankkeita kuten tätä Luuppia eikä tueta mitenkään niitä maalaisjuntteja tai kovaäänisiä taitelijoita jossain bussimatkan takana". Tämä pikkupiiri mokasi tuossa palveluverkossa ja teki virheen kun päätti hakea tuota pääkaupunkistatusta. Rahkeet eivät riitä ja paukut loppuvat mikä voi olla suuren puoleinen kasvojenmenetys tälle pikkupiirille. Ja muu Suomi nauraa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaleva toimii kiitettävällä tavalla avatessaan ja laajentaessaan asiasta käytävää keskustelua. Kolme toisiaan lähellä sijaitsevaa museota voivat muodostaa yhtenäisen museoalueen, jonka kehittämisessä kannattaa kerätä ideoita myös ulkomailta, kuten Turussa ja Tampereella aktiivisesti tehdään, Helsingistä puhumattakaan. Kyyristelevä ja vetäytyvä Oulua vähättelevä puolustusasenne ei johda mihinkään, tarvitaan visionäärisyyttä ja katsetta eteenpäin. Pohjois-Pohjanmaan museorakennuksesta luopuminen veisi pahasti kolmannen tukijalan tästä kehittymiskelpoisesta kokonaisuudesta. Se olisi paha virhe, jota ei voitaisi myöhemmin korjata. Kyse on siis museokokonaisuuden tulevaisuudesta, joka voidaan maakuntamuseorakennuksen myötä menettää. Ainolan puiston osalta kyse on myös julkisen tilan käytöstä kaikkien kaupunkilaisten vapaa-ajan olohuoneena ja virkistäytymispaikkana. Siihen ei sovi keskeisen rakennuksen poistuminen julkisesta käytöstä yksityiseen. Kaupunkidemokratiaa ja modernia kaupunkikulttuuria on se, että Ainolan puisto on kaikkinensa yhteinen tila ja maakuntamuseorakennuksen myynti vesittäisi tämän seikan pahan kerran.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos nyt aluataan oikein visonäärisesti ajatellaan Oulun taidemuseon kehittämistä ajatella ja visioida tulevaa: Ouluun pitäisi rakentaa arkkitehtoonisesti merkittävä uusi taidemuseorakennus,johon tulisi esille museon peruskokoelmia ja vaihtuvia näyttelyitä pohjoisen suomen kuvataiteilijoilta ja kansainvälisiä näyttelyitä ja merkittäviä kuvataiteen tapahtumia kuten biennaaleja.Museon yhteyteen tulisi rakentaa taiteilijatyöpajoja varten tilat ja näin taiteen kuluttajille tarjoutuisi mahdolliduus tutustua ja nähdä taidetta ja taiteen tekemistä omassa museossamme Oulussa.Kuvataide nähdään niin irrallisena osana arkeamme, Oulun taidemuseolla on minusta merkittävä asema alueellisesti mutta myös kansainvälisesti olla vaikuttamassa kuvataiteen kentällä
.Rohkeasti vain nyt visioimaan uudesta merkittävästä taidemuseosta tämän näivettämisbuumin keskellä !

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässä teille malli. Tietomaan ja taidemuseon väliset vanhat tehdasrakennukset hankitaan täysin museokäyttöön. Sinne siirretään Oulun yliopiston museokokoelmat ja niiden tutkimista varten varataan omat asianmukaiset tilat joita jatkossa kehitetään kunnianhimoisesti. Sinne mahtuisi myös kulttuuripuolen näyttelyjä. Ravintola ja kahvila tarvitaan ilman muuta myös. Museon pitää olla myös hyvin auki ja kokonaisuutta on syytä mainostaa.

Suomessa kun ei edelleenkään ole kunnollista luonnontieteellistä museota niin Oulu voisi sen noihin tiloihin perustaa yliopistokokoelmien ansiosta. Siitä pitää tehdä sellainen paikka jossa kaikki Oulussa kävijät haluavat käydä. Ainolan museorakennuksen käyttötarkoitusta voisi miettiä samalla hiukan uusiksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

HÄVETTÄÄ JA HÄPEÄLLISTÄ
Oulun taidemuseossa nyt esillä tekniikkaa nokialta, sinäsä mielenkiintoista ja sarjakuvaa.Kuvataidetta odotan ja isoja merkittäviä näyttelyitä.Hävettää oulun taidenuseon puolestA, että sen tilat ovat nyt uusiokäytössä,taide on unohdettu ja museon profiili on täysin tuuliajolla.NYT MUSEON HENKILÖKUNTA JA KUVATITEILIJAT ryhtiliike käyntiin!!!!! Oululaiset haluavat nähdä TAIDETTA TAIDEMUSEOSSA !!!!!!!!!!!!!!!!!!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen aktiivisena museokävijänä ja vanhana taiteen seuraajana huolestuneena seurannut tätä uuttaa Tietomaa-museo-yhdistelmää joka ei selvästikkään toimi. Sen lisäksi huolestuttaa se, että sen johto on tiettävästi kahminut itselleen kaiken vallan, edustamiset, matkat ja kokoukset jotta varmistaa sen, että vain tätä outoa Luuppi-kokonaisuutta viedään eteenpäin. Kuulemma nämä vanhat talot ollaan kokonaan häivyttämässä eikä niitä kehitetä mitenkään. Ilman tätä oikeutettua meteliä palveluverkosta esimerkiksi Kierikki olisi pikavauhtia myyty ja ulkoistettu häiritsemästä Luuppivisiota. Yleisön ja päättäjien on tartuttava tähän luisuun ja muutettava museoiden toimintaa vastaamaan lain vaatimuksia. Museo pysykööt museona ja se on ollut menestymisen takana vaikkapa Tampereella. Kaikki museoihin liittyvä päätöksenteko täysin avoimeksi ja Tietomaa erilleen tietomaaksi. Selvää on, että nämä palveluverkkoesitykset oli tehty täysin tosiaan ja jossain kabinetissa kihistään kuinka tyhmää kansa on kun uskoi mitä niihin kalvoihin oli kirjoitettu. Kaleva ja muu media - seuratkaa tilannetta!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koko LUUPPI on hajoitettava ennen kuin se saa enempää tuhoa aikaan. Jokaisella museolla tulee olla oma asiantunteva vetäjänsä. Tietomaa ei liene varsinainen museo ja sen vetäjä voi olla vaikka insinööri.

Kaunpunginhallituksella ei tunnu olevan museotoiminnasta tietoa. Näyttelytoiminta on vain pintaa, jonka takana on runsaasti työtä ja tutkimusta. Mikäli kaupunki haluaa jonnekin wau-rakennuksensa, voi sen yhteydessä toki olla museoiden esittelyä. Varsinaiset museo nykyisillään. Ainolan puisto ja Hupisaaret ovat kaupunkilaisten yhteistilaa, joka ei kestä paljoa lisärakentamista. Miksei lisää museotilaa varattu Myllytulliin kaavoituksen yhteydessä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (43)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ruohikkopalojen vaara on suuri Kainuun maakunnassa, seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Taivalkoski ja Kuusamo sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Salla, Kolari, Muonio, Kittilä, Sodankylä ja Pelkosenniemi.

Metsäpalovaroitus on voimassa maan etelä- ja keskiosassa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Posio, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello, Rovaniemi ja Kemijärvi. Ruohikkopalojen vaara on suuri Kainuun maakunnassa, seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Taivalkoski ja Kuusamo sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Salla, Kolari, Muonio, Kittilä, Sodankylä ja Pelkosenniemi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Mannerheim oli hieno mies

127 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Ulkopaikkakuntalaisten huomioita Oulusta

Mistäpäin Suomea kyseiset henkilöt ovat? Kallioparkki on toimiva muttei todellakaan ole toimivin saati tilavin. Otetaan ... Lue lisää...
BoB

Jari ja sarjakuvat

Jari

20.5.

Naapurit

21.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image