Muhoksen Hyrkin koulun liikuntasalissa keskiviikkona pidetty keskustelutilaisuus Päivärinteen hätämajoitusyksiköstä yllätti positiivisesti.
Maahanmuuttoon liittyvä keskustelu pysyi lähes koko puolitoistatuntisen tilaisuuden ajan asiallisena ja rauhallisena. Myös ne vaikeimmat kysymykset rahasta, turvallisuudesta ja mahdollisista rikoksista esitettiin ilman tunteenpaloa suuntaan tai toiseen.
Siis asioina asioiden joukossa.
Toki on kiittäminen myös keskustelun vetäjiä, jotka tekivät selvät rajat, mistä puhutaan ja mitä ei.
Positiivista oli myös se, miten monessa puheenvuorossa nostettiin esille se, mitä kuntalaiset eli muhoslaiset voisivat tehdä, jotta turvapaikanhakijat sopeutuisivat paikkakunnalle. Ehdottiin risusavottaa ja perunan nostamista.
Mainioita, käytännönläheisiä ideoita. Arkista tekemistä, joka parhaimmillaan voisi toimia oivallisena lenkkinä turvapaikanhakijoiden ja paikkakuntalaisten välillä. Ja risusavotta jos mikä, on osa suomalaista kulttuuria, jota voi hyvin siirtää myös ulkomaalaisille ihmisille.
Mutta eivät hyvätkään ideat varsinaista ongelmaa poista. Tilaisuudessa puhunut Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Kansanaho teki tilanteen selväksi. Ouluun tulee juuri nyt niin paljon turvapaikanhakijoita, että lähialueen kuntien on kannettava vastuunsa siitä, miten heille löydetään majoitustilat, jossa on jonkinlainen ruuanlaittomahdollisuus, suihku- ja vessatilat sekä paikka, jossa nukkua yönsä.
– Kun olen ollut kuntiin yhteydessä tästä asiasta, kovin on ollut hiljaista, hän totesi.
Voi toivoa, että Oulu ja Oulun lähikunnat näyttävät esimerkkiä ja ovat auttamassa sellaisten tilojen löytämisessä, jotka sopivat hätämajoitusyksiköksi. Monen kuntalaisten auttamishalu on jo herännyt, tehköön kuntapäättäjät nyt perässä, sitä mitä kuntalaiset edellä.
Turvapaikanhakijat maksavat yhteiskunnalle. Se on täysin selvää, mutta se se vasta kalliiksi tulee, jos turvapaikanhakijat Oulussa tai muissa Suomen kunnissa jäävät ilman majapaikkaa ja joutuvat kadulle.
Silloin meillä on käsissä paitsi taloudellinen, myös turvallisuusongelma.
– Se, mitä tämä maksaa, ei ole olennainen kysymys. Olennainen kysymys on se, miten tämä asia saadaan hoidettua. Poliisina olen huolestunut siitä, ettei heitä voida majoittaa minnekään. Ja silloin meillä on turvallisuusongelma, Jouko Autio Oulun ulkomaalaispoliisista totesi Muhoksen koulun yleisötilaisuudessa.
Keskustelu turvapaikanhakijoista on herättänyt kaikkein alhaisimmatkin tunteet eloon. Sitä, millaista maahanmuuttoon liittyvä keskustelu on ollut, ei tarvitse kerrata. Siihen jokainen on varmasti törmännyt.
Tosiasia on, että meillä on käsissämme yksi historian pahimmista pakolaisongelmista, joka ei kosketa vain Suomea, vaan koko Eurooppaa. Sitä ei ratkota rasistisella vihapuheella eikä sillä, että ongelmat lakaistaan maton alle.
Rakkauden lähettilääksi ei tarvitse alkaa, mutta joskus on hyvä muistaa yksinkertainen asia: hädässä oleva ihminen tarvitsee apua. Sellaisen ihmisen päälle ei tarvitse sylkeä, vaikka miten pelottaisi ja ärsyttäisi.