Tämä maalaus on Suomi, ihasteli Sakari Topelius nähdessään Ferdinand von Wrightin maalauksen Näköala Haminalahdelta.
Tuo saattaa selittää, miksi von Wrightin veljeskolmikon noin 150 vuotta sitten maalaamat linnut ja maisemat ovat yhä suomalaisille niin läheisiä.
Veljesten taiteesta välittyy erityinen rakkaus luontoon, täydentää Ateneumin taidemuseo. Von Wrightit ovat nyt Ateneumissa ajankohtaisia, sillä veljesten suurnäyttely palaa sinne 35 vuoden tauon jälkeen.
- Von Wrightien ajan luontosuhde myös vertautuu omaamme. Nyt pohdimme maapallon kantokykyä, muistuttaa Ateneumin johtaja Susanna Pettersson.
Perjantaina avautuva näyttely nimeltä Veljekset von Wright täyttää Ateneumin kolmannen kerroksen ensi helmikuun lopulle asti. Esillä on yli 300 teosta.
Esille tulee nyt öljyväritöitä, vesiväritöitä, grafiikkaa sekä luonnoksia. Moni töistä löytyi näyttelyyn Ruotsista. Esille tulee myös Magnus von Wrightin täyttämiä lintuja.
- Ensisijaisesti halusin tuoda esiin näyttelyssä, että kyse on kolmesta taiteilijaveljeksestä, ei vain Suomessa tunnetuimmasta Ferdinandista, kiteyttää näyttelyn pääkuraattori Anne-Maria Pennonen.
Kuvissa myös yhteiskunta
Kuopiolaislähtöiset Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright tekivät 1800-luvulla eläinmaalauksia, maisemia, muotokuvia sekä tieteellisiä eläin- ja kasvikuvituksia. Veljesten kiinnostus luontoon lähti heidän isänsä metsästysharrastuksesta. Itsekin taitavina metsästäjinä veljekset dokumentoivat metsästämiään lintuja.
Ateneumin suurnäyttelyllä on kolme pääteemaa. Veljesten teosten kautta on määrä peilata sekä taiteen historiaa, tieteen historiaa että yhteiskunnan historiaa. Von Wrightien tuotanto onkin myös paljon muuta kuin eläin- ja maisemakuvia.
- Esimerkiksi Magnus saattoi samana päivänä piirtää spitaalisia ja mennä myöhemmin hyvälle illalliselle, Pettersson tuo esiin.
Syytä on myös muistaa, että veljesten kuvataiteen keinot eivät rajoittuneet maalaamiseen.
- Von Wrightien merkitys litografiassa (kivipainotaiteessa) on erittäin suuri. He olivat Suomen ensimmäiset litografit, Pennonen painottaa.
Kaksi nykytaiteilijaa mukana
Koska Ateneum haluaa näyttelyssään verrata 1800-luvun ja nykysuomalaisen luontosuhdetta, taidemuseo kutsui von Wrightien näyttelyyn mukaan kaksi nykytaiteilijaa. Suurnäyttelyä täydentävät valokuvataiteilija Sanna Kanniston ja käsitetaitelija Jussi Heikkilän uudet teokset.
Heikkilä kertoo pyrkineensä näyttelyä varten tekemissään töissä niin niukkaan ilmaisuun kuin mahdollista.
- Tämä siksi, että mitä vaiteliaampi olet, sitä enemmän luonto sinulle puhuu. Ja mitä enemmän luonnolle avaudut, sen enemmän se sinulle avautuu.
Voi myös miettiä, minkä määrän kilometrejä Heikkilän yhteen työhönsä keräämät 15 000 linnunrengasta ovat maapallon eri puolilla matkanneet.
Kannisto puolestaan sanoo, että lintua kuvatessa aiheen ei tarvitse olla erikoinen tai värikäs.
- Arkisuus on kiinnostavaa. Valokuvassa linnun katse on tärkeä: salaperäinen ja tavoittamaton.
Heikkilä on samaa mieltä.
- Me luulemme katsovamme lintua, mutta lintu katsoo meitä tarkemmin.
---------
Korjattu aiempaa uutista klo 18.30: Ferdinand von Wrightin teos on nimeltään Näköala Haminalahdelta. Näkymä Haminalahdelta on Magnus von Wrightin teos.