Tar­vit­see­ko Oulu tor­ni­ta­lo­ja?

Myyttinen suomalainen haluaa asua lähellä maan pintaa, mieluiten järven rannalla kaukana muista heimolaisistaan.

Elävästä kaupunkikeskustastaan palkittu Kemi sai kuuluisan tornitalonsa jo välirauhan aikana. Bertel Strömmerin suunnittelema rakennus valmistui kesällä 1940.
Elävästä kaupunkikeskustastaan palkittu Kemi sai kuuluisan tornitalonsa jo välirauhan aikana. Bertel Strömmerin suunnittelema rakennus valmistui kesällä 1940.

Myyttinen suomalainen haluaa asua lähellä maan pintaa, mieluiten järven rannalla kaukana muista heimolaisistaan.

Pyydän saada oikaista, sanoo aikaansa haisteleva kaupunkisuunnittelija. Vähintään yhtä hyvä, ellei parempikin asuinpaikka on tungokseen asti tiivis kaupunkimainen kortteli ja läpitalon ökyasunto ylimmässä asuinkerroksessa heti pankin edustussaunan alapuolella.

Lähes kaikki Suomen kaupungit suunnittelevat nyt entistä korkeampaa rakentamista. Televisiosta on nähty New York, Dallas, Chicago, Shanghai ja Hong Kong.

Maailman metropoleihin verrattuna Oulun silhuetti tuntuu auttamattoman maalaiselta – tuomiokirkko, vesitorni, tuulivoimala, kaukolämpölaitos ja Stora Enso.

Ouluun korkeampi keskusta

Kuluneella viikolla oululaisiin koteihin jaetussa Kaupunki rakentaa 2013  -lehdessä sama asia kerrotaan selväkielisesti:

”Lisää kerroksia keskustaan, lisää asukkaita ja palveluja, lisää joukkoliikenteen matkustajia, lisää linjavuoroja, parempaa ilmastonhallintaa ja suurempia säästöjä energiakustannuksissa. Kuulostaa hyvältä. Oulun siluetista halutaan suuren kaupungin, ei maalaiskaupungin näköistä. Tänne toivotaan maamerkkejä, jotka näkyvät kauas ja jotka luovat uudenlaista kuvaa ja mielikuvaa kaupungista.”

Pilvenpiirtäjä syntyi Chicagossa

Rakennustyyppinä pilvenpiirtäjä kehittyi 1800-luvun lopulla Chicagossa. Kaupunki kasvoi kovaa vauhtia, tonttien hinnat kohosivat yhtä nopeasti.

”Syntyi monitahoinen paine rakentaa yhä korkeampia taloja eli saada tontille yhä enemmän kerrosalaa. Nykypäivän Suomessakin taustalla vaikuttaa hyvin yksinkertainen kiinteistöjalostuksen ajatus. Jos omistat tontin ja rakennat siihen kahdeksan kerroksen sijaan 30 kerrosta, myytävää tulee paljon enemmän”, sanoo Arkkitehti-lehden päätoimittaja, helsinkiläinen arkkitehti SAFA Jorma Mukala.

Kunnallisen kaavoituksen kannalta korkeus on aito poliittinen kysymys. Kenen taloudellisia etuja korkea rakentaminen palvelee?

”Julkinen rakentaminen on tässä mielessä vähän eri asia, koska siinä satsaus on ikään kuin yhteinen. Aasiassa, samoin kuin lähempänä meitä Tallinnassa, monet rakennukset ovat syntyneet suoraan kapitalismin seurauksina. Jos sinulta löytyy tarpeeksi rahaa, rakenna korkealle!”

2000-luvulla korkea rakentaminen on myös muuttunut enemmän aasialaisen rakentamisen trendiksi. Aasiassa pilvenpiirtäjät toimivat yleensä myös asuintaloina.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – löydä suosikkisi klassikoiden ja uutuuksien joukosta.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä