Sil­muk­ka tukee kuuloa Oulun mu­siik­ki­juh­lil­la – "Lakia kuu­lo­es­teet­tö­myy­des­tä ei aina nou­da­te­ta"

Laatukuuluu Oy:n toimitusjohtaja Ari Törmän mukaan kuuloesteettömyys on tahtokysymys. "Rahakysymys se ei voi olla."

Induktiosilmukka ei ole tekniikkana uusi.
Induktiosilmukka ei ole tekniikkana uusi.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Vuoden alusta voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain asetuksen mukaan uusissa rakennettavissa äänentoistojärjestelmällisissä kokoontumistiloissa on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä. Sama määräys löytyy myös Suomen rakentamismääräyskokoelmasta yli kymmenen vuoden takaa.

Laatukuuluu Oy:n toimitusjohtaja Ari Törmän mukaan näistä asetuksista ei aina olla tietoisia tai niitä ei noudateta rahapulaan vedoten.

Laatukuuluu Oy vastaa QLU Oy:n kanssa Oulun musiikkijuhlien teknisestä toteutuksesta. Oulun musiikkijuhlilla tehdään pioneerityötä kuuloesteettömän festivaalikokemuksen osalta. Musiikkijuhlat ovat osa hanketta, jolle Taiteen edistämiskeskus (Taike) on myöntänyt avustusta.

Ari Törmän mukaan kuuloesteettömyys on tahtokysymys.

– Rahakysymys se ei voi olla.

Noin 80 neliön suuruisen luokkahuoneen induktiosilmukkajärjestelmä kustantaa rakennusvaiheessa noin kahden neliön hinnan, Törmä laskeskelee. Kalliimpaa on asentaa laite jälkikäteen.

– Toivoisin, että valtio ja kunnat itse noudattaisivat lakeja, joita on asetettu. Silloin yksityiset toimijat tulevat perässä.

Induktiosilmukka ei ole tekniikkana uusi. Järjestelmiä on ollut käytössä 1950-luvulta lähtien. Sen sijaan silmukoiden säätämiseen käytettävä kartoitustekniikka on kehittynyt kunnolla vasta viime vuosikymmenen aikana, mistä voidaan kiittää myös oululaista osaamista, Törmä kehuu.

– Takavuosina induktiolla on ollut vähän huono maine. Ennen vahvistimen säädöt tehtiin enemmän tai vähemmän korvakuulolla, myös vahvistimet ovat olleet usein alitehoisia. Nykyaikaisella kartoitusmenetelmällä pystytään säätämään silmukat optimitasolle.

Oulun musiikkijuhlien konserteissa käy vapaaehtoisia kuulorajoitteisia, ja projektista kerätään tietoa kyselytutkimuksella. Tavoitteena on löytää mahdollisimman toimivat ratkaisut kuuloesteettömyyden toteuttamiseksi erilaisissa konserttiympäristöissä.

– Halusimme saada aikaan jotain konkreettista esteettömyyden edistämiseksi, Oulun musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Maija Perola sanoo.

Perolan mukaan hankkeesta on jo nyt tullut runsaasti hyvää palautetta. Toiminnanjohtaja iloitsee myös Oulun kaupungin positiivisesta suhtautumisesta projektiin.

Musiikkijuhlien yhteydessä asennettiin uusi pysyvä induktioratkaisu Valvesalin katsomoon. Lisäksi Madetojan salin silmukan säädöksiä korjailtiin. Muihin konserttitiloihin on rakennettu tilapäiset silmukat: Vanhalle Paloasemalle, Galleria Harmajaan, Seurahuoneelle sekä kaupungintaloon, jonne kiinteää induktiota ei kannattanut vielä asentaa tulevan remontin takia.

Oulun musiikkijuhlat ei muutu pysyvästi kuuloesteettömäksi tapahtumaksi, sillä väliaikaisten silmukoiden asentaminen olisi tapahtumalle liian iso kustannus ilman hankevaroja.

– Yritämme kannustaa tilojenhaltijoita, että he lähtisivät itse rakentamaan pysyviä silmukkaratkaisuja keikka- ja konserttipaikkoihin, Perola sanoo.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – löydä suosikkisi klassikoiden ja uutuuksien joukosta.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä