Kulttuuri

Mainos

Finlandian alkutahdit ovat kopio

Jean Sibelius ei koskaan myöntänyt lainanneensa Finlandia-hymnin alkutahteja maanmieheltään Emil Genetziltä. KUVA: Spolander: Laulu-miesten lauluja
Kulttuuri 2.12.2003 0:00
Esko Aho
Viime päivinä on pääkaupunkiseudun tiedotusvälineissä herätelty keskustelua siitä, pitäisikö Fredrik Paciuksen (1809-1891) säveltämä Maamme-laulu ehkä vaihtaa Jean Sibeliuksen (1865-1957) Finlandia-hymniin, koska virolaisetkin käyttävät samaa Paciuksen sävelmää ja Maamme-laulua väitetään saksalaiseksi juomalauluksi.

Vaan eipä ollut Sibeliuksellakaan Finlandia-hymniä säveltäessään aivan puhtaita jauhoja nuottilaukussa, mikäli Ylioppilaskunnan Laulajien johtajana mainetta niittäneen kuorokapellimestarin Matti Hyökin tutkimuksiin on uskominen.

Hyökki vertasi taiteellisen tohtorintutkintonsa kirjallista työtä varten Emil Genetzin (1852-1930) tunnettua mieskuorolaulua Herää Suomi! (1881) ja Sibeliuksen Finlandia-hymniä (1899) keskenään. Hänen mukaansa Herää Suomi -laulun "voitonmarssin" sävelkulku ja soinnutus muistuttavat hämmästyttävästi vajaat parikymmentä vuotta myöhemmin syntyneen Finlandia-hymnin alkua.

"Todennäköisempää kuin että Finlandian teemat olisivat kaikki olleet pelkästään 'ylhäältä annettuja' ja 'silkkaa inspiraatiota' (niin kuin Sibelius on kertonut) lienee se, että hymniosassa säveltäjä ei ole voinut olla vaikuttumatta aikanaan suurta huomiota herättäneestä Genetzin kuorolaulusta", Hyökki arvioi.



Protestimusiikkia


Finlandia-hymni esitettiin ensimmäisen kerran protestijuhlassa Sanomalehdistön päivänä 1899. Moniosaisen teoksen nimi oli Suomi herää ja Finlandia kuultiin sen lopussa.

Kuvaelmasarjaan Suomen historiasta sävelletty teos alkaa Preludiolla. Ensimmäisessä kuvaelmassa Väinämöinen istuu kivellä ja soittaa kanteletta.

Toisessa osassa Piispa Henrik on kastanut suomalaisen heimopäällikön ja muut odottavat kastetta. Kolmas osa vie kuulijat Juhana-herttuan hoviin, sen jälkeen ollaan kolmikymmenvuotisessa sodassa.

Viides osa kuvaa Isonvihan aikaa ja kuudennessa Suomi herää.

"Sibeliusta on hyvinkin saattanut johdatella Sanomalehdistön päivän kuvaelman viimeisen, Suomi herää -osan nimikin, joka assosioituu suoraan Genetzin Herää Suomi! -lauluun", Hyökki analysoi.

"Genetzin laulun sävellaji ja yhdeksän ensimmäistä säveltä sointuineen ovat suoraan Finlandia-hymnin alku. Herää Suomi! -laulua YL:kin esitti 1800-luvun lopussa yhtenään. Minun mielestäni se oli Sibeliukselta täysin tietoinen Genetz-laina."
Keisari Nikolai II oli nimittänyt vuonna 1898 N.I. Bobrikovin Suomen kenraalikuvernööriksi. Seuraavana vuonna annettiin ns. Helmikuun manifesti ja alkoi ensimmäinen sortokausi.

Vuonna 1899 järjestettiin koko maassa 3.-6. marraskuuta Sanomalehdistön päivät, joiden perimmäinen tarkoitus oli sananvapauden puolustaminen. Kyseessä oli ensimmäinen Venäjän vallan vastainen kulttuuriväen joukkomielenosoitus Suomessa.

Tässä valossa on tietysti mahdollista, että Sanomalehdistön päivän suomalainen juhlayleisö hyvin ymmärsi, että Sibelius viittasi juuri Genetzin lauluun. Sen sanathan päättyvät seuraavasti:

"Vasta kun leijona valveutuu, loppuvi kärsimys Suomen: Kun kuka kansoa halveksuu, sortuvi niin kuni juureton puu, Silloin on Suomessa huomen."



Laulukiellossa


Matti Hyökin mukaan Sibelius ei koskaan myöntänyt kenellekään, että Finlandia-hymnin teemoilla olisi ollut esikuvia tai että hän olisi lainannut aiheen Genetziltä.

"Asiaan liittyy olennaisesti, että Sibelius kielsi Finlandia-hymnin laulamisen. Vasta 40 vuotta säveltämisen jälkeen hän suostui, kun Yhdysvalloissa hymniä jo sanoitettiin innolla. Minun hypoteesini on, että Sibelius kielsi Finlandian laulamisen, koska laulajat olisivat heti tunnistaneet lainauksen."

Matti Hyökillä on oma käsityksensä myös Paciuksen Maamme-laulun (1848) historiasta.

"1980-luvulla sain pitää kädessänikin saksalaista kansanlaulua, joka yhtä välikettä lukuun ottamatta oli Maamme-laulu. Kuitenkin tämä on asia, josta ei kukaan ota selvää", hän sanoo.

"Tulkintaa, että Maamme-laulu sittenkin olisi Fredrik Paciuksen sävellys puoltaa se, että saksalaissyntyinen Pacius tietysti kävi kotimaassaan ja vei mukanaan sävellyksiä. Ne jäivät kotiseudulle eikä kukaan enää myöhemmin muistanut sävellysten todellista alkuperää. Näin ollen Maamme-laulu on vasta säveltämisen jälkeen voitu kuvitella kansansävelmäksi."

Lisätietoja aiheesta löytyy Matti Hyökin taiteellisen tohtorintyön kirjallisesta osuudesta "Hiilestä timantiksi. Jean Sibeliuksen Kalevala- ja Kanteletar-lähtöisten mieskuorolaulujen ominaispiirteistä". Sibelius-Akatemia 2003. Nettiversio väitöskirjasta on luettavissa osoitteessa http://ethesis.siba.fi/ethesis/files/nbnfife20031717.pdf - Sibeliuksen Suomi herää -sarja on saatavana myös Sinfonia Lahden levytyksenä (BIS-CD-1115).

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS
Mainos

Kommentoi

Mainos
Mainos

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Lopettakaa jo Väyrysen kannattajat

156 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Lopettakaa jo Väyrysen kannattajat

Minä en ole Paavolla sen enempiä vouhkannut ja aioinkin äänestää häntä kaikessa hiljaisuudessa, mutta kun otit asian/asi... Lue lisää...
vouhkaampa minäkin, ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

20.1.

Naapurit

22.1.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image