Työmarkkinaneuvotteluissa on tapahtunut yllätyskäänne.
Työnantajien ja palkansaajien keskusjärjestöjohtajat harkitsevat mallia, jossa loppiaisen asema säilyisi ennallaan. Tammikuun 6. päivä olisi jatkossakin sekä kirkollinen pyhäpäivä että työmarkkinoilla palkallinen vapaapäivä kaikille.
Vakava harkinta loppiaisen aseman säilyttämisestä vahvistetaan Lännen Medialle useista lähteistä.
Työnantajille on tärkeintä, että helatorstai muutetaan tavalliseksi työpäiväksi, koska torstaille ajoittuva palkallinen vapaapäivä katkaisee kokonaisen työviikon. Helatorstain kohtalosta on alustavasti sovittu neuvotteluissa.
Loppiaisen aseman muuttamista ei pidetä neuvotteluissa läheskään yhtä tärkeänä asiana kuin helatorstain. Loppiainen on lähellä vuodenvaihdetta, jonka ympärille suomalaiset sijoittavat muutenkin lomiaan ja vapaitaan. Loppiaisen aseman säilymistä puoltaa, että koulujen loma-ajat on sidottu siihen. Osaksi suomalaisille tärkeää joulua miellettävä pyhäpäivä osuu välillä myös viikonlopuille.
Lomiin 1-2 päivän leikkaus
Järjestöt ovat hyvin pitkällä yhteiskuntasopimuksen perusteiden rakentamisessa. Julkisen sektorin ja muiden alojen pitkiä lomia lyhennetään 1–2 päivää, mikä sopii palkansaajajohtajille. Työnantajat eivät esitä pidempää leikkausta, koska he eivät usko sen menevän läpi ammattiliittojen hallituksissa. Hallituksen pakkolaeissa esitettiin jopa 8 päivän leikkauksia pitkiin vuosilomiin.
Työmarkkinajärjestöjen yhdessä neuvottelemaan pakettiin ei tule lainkaan palkatonta sairauslomapäivää. Jatkossakin ihmisille maksetaan palkkaa jokaiselta sairauspäivältä.
Lännen Medialle vahvistetaan useista lähteistä, että palkaton sairauspäivä jätetään kokonaan pois yhteiskuntasopimuksesta, koska sen haitat arvioidaan työelämässä hyötyjä suuremmiksi. Sen ei uskota parantavan yritysten toimintaedellytyksiä.
Kukaan työmarkkinajohtajista ei ottanut palkatonta sairauslomapäivää edes esille avauskokouksessa, jossa sovittiin viime viikolla neuvotteluiden asialistasta. Esillä ei ollut edes sairausajan palkan leikkausta.
Kustannuskilpailukykyä parannetaan siirtämällä työnantajan työttömyysvakuutusmaksua noin 0,8 prosenttiyksikköä palkansaajien maksettavaksi. Esillä on myös sairausvakuutusmaksun palkansaajien maksuosuuden korottaminen. Jos palkansaajien sosiaaliturvamaksujen maksuosuuksien korotusten yhteisvaikutus kohoaa yli prosenttiin, ratkaisun haittapuolena pidetään neuvotteluissa sitä, että se leikkaisi suoraan ihmisten kuukausittaisia nettopalkkoja ja siten kotimaista ostovoimaa.
EK vastustaa kelluvaa lomarahaa
Neuvotteluissa on esillä kiinteä leikkaus lomarahoihin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vastustanut SAK:n pöytään tuomaa ajatusta kelluvasta lomarahasta, jonka suuruus määräytyisi taloussuhdanteiden mukaan.
Lännen Median tietojen mukaan yhteiskuntasopimuksen rungoksi ovat muodostumassa 1–2 päivän leikkaus pitkiin vuosilomiin, sosiaaliturvamaksujen maksuosuuksien siirtäminen palkansaajille, helatorstain muuttaminen työpäiväksi ja leikkaus lomarahoihin.
Yhteiskuntasopimuksen loputkin peruspalikat lyödään kasaan nopeasti. Kun ne ovat myös maan hallituksen tiedossa, osapuolet keskittyvät paikallisen sopimisen neuvotteluiden edistämiseen.