Yli 65-vuotiaiden itsemurhissa ei ole tapahtunut laskua samalla lailla kuin työikäisillä.
Yhdeksi syyksi tähän arvioidaan sitä, että vanhukset eivät saa tarpeeksi hoitoa mielenterveysongelmiin.
Terveydenhuollon ja kotipalveluiden työntekijöiden pitäisi lisäksi nykyistä paremmin tunnistaa riskit masennukseen ja itsemurhaan.
Vuosittain ikäihmisten itsemurhia on noin 160 eli joka toinen päivä. Valtaosa tekijöistä on miehiä.
Itsemurhista 60 prosenttia tehdään kaupungeissa, vajaat 20 prosenttia taajamissa ja runsas 20 prosenttia maaseudulla. Korkeimmillaan luvut olivat 2006, jolloin tilastoitiin 188 yli 65-vuotiaan itsemurhaa.
Luvut ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Britta Sohlmanin mukaan periaatteessa suhteellisen pieniä. Huolestuttavaa on se, että niissä ei näy sitä laskua, mikä on tapahtunut työikäisillä.
Sohlman arvelee, että nuorempien polvien ikääntyessä tilanne voi muuttua.
”Nykyiset ikäihmiset ovat oman aikansa muokkaamia. Nuoremmat polvet ovat valmiimpia hakemaan apua mielenterveyden ongelmiin.”
Yksiselitteisiä syitä vanhusten itsemurhiin ei ole. Taustalla voi olla sairauksia, toimintakyvyn menettämistä, raihnastumista ja sosiaalisen roolin muutoksia.
