Poliisitarkastaja arvioi, että kielto uhkaisi jäädä kuolleeksi kirjaimeksi, ellei sitä pystyttäisi kunnolla valvomaan. Suomen politiikassa symbolikieltoa ei ole viime aikoina vaadittu.
Suomalaisasiantuntijat suhtautuvat varovaisesti natsististen ja fasististen symbolien ja iskulauseiden kieltoon.
Symboleiden kielto nousi loppuvuonna esiin Euroopan parlamentin täysistunnossa. Tuolloin kaksi kroatialaista europarlamentaarikkoa vaati keskustelua siitä, että kielto koskisi unionin aluetta. Parlamentti kävi aiheesta väittelyn.
Joulukuussa suomalaisista europarlamentaarikoista keskusteluun otti osaa ECR-ryhmän edustajana perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Halla-aho vastusti symboleiden kieltämistä muun muassa sillä, että symbolikieltoa olisi helppo kieltää luomalla uusi tunnus, joka muistuttaa vanhaa.
- Symboleilla ei ole valtaa, ne ovat vain mustetta paperilla, Halla-aho sanoi parlamentin täysistunnossa.
Keskustelussa pohdittiin myös, pitäisikö kiellon ulottua myös vanhoihin kommunistisiin tunnuksiin. Parlamentti ei tehnyt keskustelun pohjalta päätöksiä.
EU:ssa kieltoa on pohdittu myös 2005, mutta silloinkaan jäsenvaltiot eivät saavuttaneet kiellosta yksimielisyyttä.
Puserolaki oli Suomessa voimassa 1930-luvulla
Viranomaiset puuttuivat Suomessa äärioikeistolaisuuteen taannoin, kun Pirkanmaan käräjäoikeus päätti marraskuussa lakkauttaa kansallissosialistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) Suomen-osaston. Kanteen nosti Poliisihallitus.
Käräjäoikeuden päätös ei ole vielä lainvoimainen, ja järjestön edustajat ovat valittaneet päätöksestä. Vaikka uusnatsijärjestö on päätetty lakkauttaa, ei symbolien kieltoa ole Suomessa vaadittu.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta arvioi, että vastaava kielto olisi rikosoikeudellisesti vaikea määrittää riittävän täsmälliseksi. Liian väljäksi jäävä muotoilu voisi johtaa hänestä siihen, ettei lakia osattaisi soveltaa.
- Ymmärrän hyvin tavoitteen. Saksassa tämä sääntely on olemassa, ja siellä on helpompi määritellä, mitä kielto koskee. Siellä natsimenneisyys on ihan toisella tavalla läsnä. Eihän Suomessa ole koskaan onneksi ollutkaan sellaista natsiliikettä kuin Saksassa, Tolvanen sanoo Lännen Medialle.
Hän muistuttaa, että Suomessa oli 1930-1940-luvuilla voimassa niin sanottu puserolaki, jolla rajoitettiin poliittisiin asusteisiin pukeutumista. 1930-luvun alun poliittisten liikkeiden vuoksi säädetty laki kumottiin jatkosodan jälkeen.
Rikostuomioihin voi Tolvasen mukaan kuitenkin jo vaikuttaa se, liittyvätkö tietyt tunnukset johonkin järjestöön, joka on luokiteltu rikolliseksi.
- Jos katsotaan, että on rikoksia varten järjestäytynyt ryhmä, niin voi olla jo koventamisperuste, että ryhmän jäsenenä tehdään rikos. Kyllä tähän rikoslaki pystyy puuttumaan, sanoo Tolvanen.
Poliisihallitus: kieltoa pitäisi valvoa oikein
Natsi- ja fasistisymbolien kielto, jos sellainen säädettäisiin, saattaisi jäädä Poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Savolaisen mielestä puhtaasti symboliseksi, ellei kieltoa voisi kunnolla valvoa.
- Ongelman muodostaa tässä asiassa se loputon ihmisten kekseliäisyys. On valtioita, joissa hakaristitunnukset on kielletty, ja siellä on muunneltuja versioita näistä samoista tunnisteista, Savolainen toteaa.
Poliisit tarvitsisivatkin hänen mielestään selkeät kuvapankit kielletyistä merkeistä, jotta poliisit osaisivat puuttua oikeisiin tunnuksiin.
Toisaalta hän arvioi, että kielto voisi aiheuttaa vastareaktion ja sen rajaus olisi vaikeaa.
- Pitäisi pohtia tarkemmin, että tämän tulisi koskea kaikkea sellaista väkivaltaan yllyttäviä tai väkivaltaisen ideologian omaavia järjestöjä tai tunnisteita, joita käytetään niin äärioikealla kuin vasemmalla sekä uskonnollisessa mielessä, Savolainen sanoo.
